Tiedotteita hoitotakuusta

Täältä löydät hoitotakuuseen liittyviä tiedotteita. Tuoreempia tiedotteita löytyy Uutiset-sivulta.

Sairaaloiden yli kuuden kuukauden mittaiset hoitojonot lyhentyneet yli kolmanneksella viime kesästä

Hoidon järjestämisen enimmäisaikoja koskevat kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain muutokset tulivat voimaan vajaa vuosi sitten. Tämän ns. hoitotakuun mukaan sairaaloiden on järjestettävä hoidon tarpeen arvio kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta sairaalaan. Tarpeelliseksi todettu hoito tulee järjestää viimeistään kuudessa kuukaudessa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on selvittänyt hoitoon pääsyä viime elokuussa ja tammikuussa toimitetuin kyselyin. Lokakuussa 2002 yli puoli vuotta sairaalahoitoa jonottaneita henkilöitä oli 66 000 valtion jononpurkurahojen tullessa sairaanhoitopiirien käyttöön. Viime elokuussa näitä potilaita oli 34 000 ja tämän vuoden lopussa n. 20 000. Sairaanhoitopiirit arvioivat, että ensi kesäkuun lopussa yli puoli vuotta sairaalahoitoa jonottaneiden määrä on n. 5000.

Etelä-Pohjanmaan, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Pohjan ja Etelä-Savon sairaanhoitopiireissä yli kuusi kuukautta hoitoa jonottaneita on enää muutamia kymmeniä. Myös HUS-yhtymässä hoitojonot ovat lyhentyneet nopeasti. Lokakuussa 2002 yli kuusi kuukautta hoitoon jonottaneita oli 17 400 ja viime vuoden lopussa 4700. Hitainta kehitys on ollut Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, missä on ollut vaikeuksia saada palveluja ostamallakaan, vaikka sairaanhoitopiireillä on ollut tarkoitukseen varattuja varoja enemmän kuin niitä on voitu käyttää.

Jonojen lyheneminen on saatu aikaan toimintatapoja kehittämällä, sairaaloiden työntekijöiden lisätöiden voimin sekä ostamalla palveluita yksityisiltä palvelujen tuottajilta tai kolmannen sektorin yksiköiltä kuten sairaala Ortonilta, Reumasäätiön sairaalalta ja Diakoniasäätiön sairaaloilta.

Kesäkuussa yli kuusi kuukautta hoitoa jonottaneet ovat pääsiassa plastiikkakirurgisia, käsikirurgisia ja ortopedisiä hoitoja jonottavia. Joukossa on todennäköisesti edelleen kuulonhuoltopalveluita jonottavia henkilöitä.

STM selvittää sairaaloiden jonotilannetta seuraavan kerran ensi kesäkuussa.

Tiedotustilaisuuden esitykset taulukoineen ovat STM:n sivuilla.

Lisätietoja: Lääkintöneuvos Jouko Isolauri p. (09) 160 74194 ja 050 5160624, sosiaali- ja terveysministeriö.

Sivun alkuun

Kela tiedottaa 1.3.2005

STM:n suositus hoitoonpääsystä sopii käytettäväksi myös sairausvakuutuksessa

Sosiaali- ja terveysministeriön kokoama suositus yhtenäisistä hoitoonpääsyn perusteista soveltuu avuksi hoidon korvattavuuden arviointiin myös sairausvakuutuksessa. Kela suosittelee, että yksityislääkärit ja –hammaslääkärit ottaisivat suositukset huomioon hoitopäätöksiä tehdessään.

Sosiaali- ja terveysministeriö on koonnut asiantuntijoiden esitysten pohjalta valtakunnalliset suositukset kiireettömään hoitoonpääsyn perusteista terveydenhuollossa. Lääkärit ja hammaslääkärit käyttävät suosituksia apunaan päättäessään potilaan hoidosta. Hoitoonpääsyn perusteet on julkaistu sairausryhmittän sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla (http://www.stm.fi).

Kelan sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta käsitteli maanantaina 28.2. kokouksessaan hoitoonpääsyn perusteita ja katsoo, että niitä voi käyttää apuna arvioitaessa hoidon korvattavuutta myös sairausvakuutuksessa. Terveydenhuollon hoidon perusteilla ja sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksilla on sama lähtökohta: tutkimusnäyttöön ja kokemukseen perustuva hyvä hoito.

Sairausvakuutus korvaa sairaudesta, raskaudesta tai synnytyksestä aiheutuneita tarpeellisen hoidon kustannuksia. Kela arvioi ja tekee päätökset sairaanhoitokorvauksista hakemusten perusteella jälkikäteen.

Kela kiinnittää yksityisten terveydenhuollon palvelujen tuottajien, lääkäreiden ja hammaslääkäreiden huomiota siihen, että myös nämä hoitopäätöksiä tehdessään ottaisivat huomioon STM:n kokoamat suositukset. Yhtenäisten kiireettömään hoitoonpääsyn perusteiden mukaan tehdyt toimenpiteet katsotaan yleensä sairausvakuutuslain mukaiseksi tarpeelliseksi sairauden hoidoksi, josta potilaalla on oikeus sairausvakuutuskorvaukseen.

Kela maksoi viime vuonna sairaanhoitokorvauksia kaikkia 1 371 miljoonaa euroa. Eniten maksettiin lääkekorvauksia, 1 015 milj. euroa, ja toiseksi eniten korvattiin sairauden takia tehtyjä matkoja, 141 miljoonaa euroa. Lääkärinpalveluja korvattiin 65 miljoonalla euroa ja hammaslääkärinpalveluja 95 miljoonaa euroa. Lääkärin määräämää tutkimusta ja hoitoa korvattiin 56 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:
Kelan terveys- ja toimeentuloturvaosasto,
osastopäällikkö Elise Kivimäki, puh. 020 434 3909 tai 040 539 9453,
asiantuntijalääkäri Heikki Palomäki, puh. 020 434 3905 tai 040 848 3614 tai
040 516 4252.

Kelan ylilääkäri Antti Huunan-Seppälä (sosiaalilääketieteellisen
neuvottelukunnan puheenjohtaja), puh. 020 434 1414 tai 0400 812 142.

Kelan sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta on laissa säädetty elin, jonka tehtävänä on käsitellä sairausvakuutukseen liittyviä
lääketieteellisiä kysymyksiä. Neuvottelukunnassa on edustus sairausvakuutuksen kannalta tärkeimmiltä lääketieteen erikoisaloilta, yliopistojen lääketieteellisistä tiedekunnista, Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta sekä lääkäreitä ja hammaslääkäreitä edustavista järjestöistä.

Kela, viestintä
PL 450, 00101 Helsinki
puh. 020 434 11
fax 020 434 5058
tiedotteet@kela.fi

Sivun alkuun

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.02.2005, tiedote 103/2005

Kuntaliiton kysely: Yli puolella sairaaloista hoitotakuu jo melko hyvin hallussa. Joka neljäs sairaala pelkää, ettei selviä enimmäisajoista

Hoitotakuuseen varautuminen on jo ennen voimaantuloaan lyhentänyt erikoissairaanhoidon jonoja tuntuvasti. Kolme vuotta sitten yli kuusi kuukautta jonottaneita potilaita oli Suomessa yli 60 000, nyt heitä on Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan noin 35 000 – 40 000.

Maaliskuun alussa voimaan tuleva hoitotakuu merkitsee, että erikoissairaanhoidon jonoissa ei enää elokuun lopussa saa olla yli kuusi kuukautta jonottaneita potilaita.

Osalla sairaanhoitopiireistä hoitotakuun toteuttaminen on hyvin hallussa. Yli puolet kyselyyn vastanneista sairaaloista uskoo suoriutuvansa potilaidensa leikkauksista hyvin tai pienin vaikeuksin lakiin kirjatuissa enimmäisajoissa. Noin neljännes sairaaloista ei uskonut pystyvänsä tähän.

Syitä siihen, että kaikki sairaalat eivät usko selviytyvänsä hoitotakuun määräajoista on useita.

Hoitotakuun uskotaan lisäävän kysyntää julkisessa terveydenhuollossa, kun leikkaukseen pääsee kohtuuajassa ja hoito saadaan huomattavasti edullisemmin kuin yksityiseltä puolelta.

Paikoitellen suurimpana ongelmana nähdään lääkärivaje, jonka pelätään hoitotakuun seurauksena entisestään kasvavan, kun yliopistosairaalat imevät lääkäreitä pois muista sairaaloista. Paikoin leikkaustoimintaa hidastaa pula leikkaussalihoitajista.

Sairaanhoitopiirit ovat myös valmistautuneet uudistukseen hyvin eri tavoin. Osa sairaanhoitopiireistä ei ole varannut talousarvioonsa hoitotakuun toteuttamista varten lainkaan lisävaroja ja osa on varannut niitä liian vähän. Syynä tähän on jäsenkuntien kireä talous.

Ongelmina tekonivelet ja kuulokojeet

Eniten ongelmia aiheuttavat ortopediset leikkaukset. Tekonivelleikkausta yli kuusi kuukautta odottaneita potilaita on maaliskuun alussa noin 5 000 ja muihin ortopedisiin leikkauksiin odottavia on noin 8 000. Vain viidennes tekonivelleikkauksia tekevistä sairaaloista uskoo selviävänsä aikarajoista hyvin ja toinen viidennes pienin vaikeuksin. Vajaa kolmannes ei usko selviävänsä näistä leikkauksista hoitotakuun mukaisesti.

Kaihijonoja on purettu urakalla ennen hoitotakuun voimaantuloa, mutta yli kuusi kuukautta leikkaukseen odottaneiden määrä on edelleen vajaa viidennes siitä, mitä kunnallisissa sairaaloissa leikataan yleensä koko vuoden aikana. Viidennes sairaaloista ei uskokaan selviytyvänsä silmä leikkauksista määräajassa. Vajaat puolet sairaaloista taas uskoo selviävänsä niistä hyvin.

Kuulon kuntoutukseen yli kuusi kuukautta odottaneita potilaita arvioidaan olevan maaliskuun alussa yli 6 000, eikä näitä kaikkia pystytä todennäköisesti hoitamaan määräajassa. Ongelmia aiheuttaa se, että tarvittavaa henkilökuntaa vasta koulutetaan, eikä yksityisiäkään palveluja ole riittävästi tarjolla.

Yllättävän suuria ongelmat ovat yliopistollisissa sairaaloissa. Noin puolet sairaaloista arvioi selviävänsä kuulokojeasennuksista hyvin tai pienin vaikeuksin. Noin neljännes sairaaloista ei usko selviävänsä ja toinen neljännes suoriutuu vain suurin vaikeuksin.

Gynekologiassa sekä korva-, nenä- ja kurkkutaudeissa tilanne näyttää paremmalta, vaikka yksittäisissä sairaaloissa lääkäripula saattaakin aiheuttaa joskus ongelmia. Lähes kaksi kolmannesta sairaaloista uskoo suoriutuvansa hyvin gynekologisista leikkauksista ja runsas neljännes pienin vaikeuksin.

Noin 90 prosenttia sairaaloista uskoo selviytyvänsä korva-, nenä- ja kurkkutautien leikkauksista hyvin tai pienin vaikeuksin. Ainoastaan yksi sairaala epäilee, ettei se selviydy näistä hoitotakuun aikarajoissa.

Yli puolet sairaaloista arvioi suoriutuvansa hyvin suu- ja leukakirurgisista leikkauksista ja reilu kolmannes pienin vaikeuksin. Suuria vaikeuksia ennakoi vain kaksi sairaalaa.

Sivun alkuun

Suomen Nivelyhdistys ry  - PL 1328, 00101 Helsinki -  (09) 27 123 12  -  toimisto@niveltieto.net