Valtioneuvoston periaatepäätös terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi toteaa, että hoitoon pääsyn perusteista olevien erojen vähentämiseksi (tasa-arvovaatimus) laaditaan valtakunnalliset kiireettömän hoidon ja jonojen hallinnan toteuttamisohjeet. Tämän johdosta Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 27.7.2002 hoitoon pääsyn ja jonojenhallinnan toteuttamisohjeita valmistelevan työryhmän. Työryhmän tehtäväksi määrättiin laatia ehdotukset hoitoon pääsyä koskevista yleisistä periaatteista, hoidon tarpeen arviointijärjestelmän perusteista, jononhallinnan periaatteista ja tarvittavista säädösmuutoksista. Tämä tarkoittaa käytännössä valmistautumista vuoden 2005 alussa tulevaan ns. hoitotakuuseen.

Työryhmä jätti mietintönsä tammikuussa 2004.

Ensiksikin siinä halutaan turvata kaikille Suomessa asuville terveydentilan edellyttämät ja riittävät palvelut kohtuuajassa (ns. aikarajat) asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta eli pääsy terveyden ensiarvioon kolmen päivän kuluessa (perusterveydenhuolto), pääsy erikoissairaanhoidon polikliiniseen arvioon kolmen viikon kuluessa lähettämisestä ja pääsy lääketieteellisesti perusteltuun hoitoon tavallisesti kolmessa ja viimeistään kuudessa kuukaudessa. Mikäli aikarajat ylittyvät, pitää potilaalle järjestää hoito toisen palvelujentuottajan (esim. toisen sairaanhoitopiirin tai yksityissairaalan) toimesta asiakasmaksun muuttumatta.

Toiseksi on luotava valtakunnallisesti yhtenäinen hoidon tarpeen arviointijärjestelmä. Tämän artikkelin lopussa on työryhmän ehdotus hoidon aiheista (indikaatioista) tekonivelleikkauksiin eli käytännössä pisteytys – millä oireilla potilas otetaan leikkausjonoon. Tällöin arvioidaan kunkin toimenpiteen kohdalla minkälaiset ja kuinka vakava-asteiset tautitilat, oireet ja toimintakyvyn vajaukset pitää hoitaa, ottaen huomioon sairauden ennusteen ja hoitotoimenpiteen vaikuttavuus ja komplikaatiomahdollisuus. Hoidon aiheiden, indikaatioiden, määrittelyllä hallitaan ennakolta suunniteltua hoitotoimintaa (esim. leikkausjonoa), jossa sovelletaan sekä tarveharkintaa (kiireellisyysjärjestys) että hyötynäkökohtia (kustannusvaikuttavuus).

Kolmanneksi sairaanhoitopiirien on jatkettava hoidon indikaatioiden kehittämistyötä ja luotava eri sairauksille valtakunnalliset hoitosuositukset. Osa hoitosuosituksia on jo valmiina, mutta esim. nivelrikosta sellaista ei vielä ole valmiina.

Neljänneksi työryhmä sisällyttää jonojenhallintaa koskevaan ehdotukseensa myös kansallisen hoitoon pääsyn seurantajärjestelmän. Näiden tietojen tulee olla julkisia.

Työryhmä korostaa, että hoitoon pääsyä on tarkasteltava asiakaslähtöisenä ja joustavana kokonaisuutena, ja siten määräykset ja suositukset on laadittava niin, että ne soveltuvat myös pitkäaikaissairaiden potilaiden lääketieteellisesti perusteltuun seurantaan ja hoitoon sekä hoidon jatkuvuutta varmistaviin hoitosuhteisiin.

Erityisesti tekonivelistä työryhmä ehdottaa edellä mainittujen aikarajojen ja valtakunnallisten hoitoindikaatioiden lisäksi hoitoketjujen yhtenäistämistä ja tehostamista sekä hoidon tasa-arvoisen laadun varmistamisen toteutumista. Lisäksi on tehtävä tekonivelkirurgian erityisongelmien valtakunnallinen keskittämissuositus (esim. vaikeat uusintaleikkaukset, verenvuototautia sairastavien ja lyhytkasvuisten nivelongelmat, vaikeat niveldeformaatiot eli epämuotoisuudet, lonkan dysplasiat eli kasvuhäiriöt ja korkeat sijoiltaanmenot). Jo olemassa olevia osaamisvoimavaroja on hyödynnettävä taloudellisesti ja joustavasti verkostoimalla julkisen, kolmannen ja yksityissektorin osaamista.

On luotava sairaalakohtaiset monipuoliset ja kattavat jonotustiedot, joista hoidon saatavuutta voivat valvoa sekä maksajat että potilaat. Tavoitteena on verkkopohjainen rekisteri , joka mahdollistaisi tekonivelten elinkaarianalyysien lisäksi myös hoitokäytäntöjen, jonotusaikojen ja hoitotulosten seurannan ja vertailun sekä samalla hoitosuositusten tehokkaamman toteutuksen.

Kuntaliitto on ottanut lehdissä viime aikoina kantaa em. työryhmän mietintöihin. Kuntaliiton mielestä tämän vuoden loppuun mennessä ei ole mahdollista luoda kaikkia hoitotakuun vaatimia valmiuksia, koska rahapulan lisäksi esteenä on kehitystyöhön tarvittavan ajan puute.

Toisaalta on otsikoitu, että HUS on valmis hoitotakuuseen. HUS:n hallintoylilääkäri Juha Tuominen sanoi lääkäriliiton vuosipäivän seminaarissa, että periaatteessa hoidot toteutuvat jo nyt hoitotakuun edellyttämällä tavalla joitain kirurgian ja silmätautien pieniä joukkoja lukuun ottamatta. Esim. Helsingiltä vaatisi vain 20 miljoonan euron lisäsatsausta, jotta hoitotakuu toimisi. –Tämä onkin ryhdistäytymisen paikka, asioiden on annettu ehkä liukua niin, että jonoja on hyväksytty. Tähän asti jotkut toimintakulttuurit ovat tuottaneet jonoja, Tuominen kertoi.

Nykyäänkin jo Suomessa kansalaisten perusoikeuksien mukaan kaiken pitäisi terveydenhuollossa toimia suhteellisen hienosti, mutta käytäntö on toisenlainen. Palvelujen tarjonta ei ole riittävää ja hoidon laatu on huonontunut. Yhä enemmän on väliinputoajia, jotka julkisen terveydenhuollon resurssien puutteen takia eivät näytä saavan mistään apua ja hoitoa, vaan ovat suorastaan heitteillä. Toivon todella, että nämä kaikki hienot hoitotakuuseen tähtäävät toteuttamisohjeet ja säädösmuutokset toteutuvat vuoden 2005 alusta ja parantavat terveydenhuollon nykytodellisuutta.

Ristimme tämänkertaisen Niveltieto-lehtemme infektionumeroksi. Osaltaan tähän on vaikuttanut paljon julkisuudessa käyty keskustelu sairaalabakteerien leviämisestä ja se, että Suomen Tekonivelyhdistyksen nykyisessä hallituksessa on kolme henkilöä saanut tekoniveleensä sairaalabakteerin – myös minä.

Helsingissä 29.2.2004

Ryhmä I: á 30 pistettä

1. Nopeasti etenevä destruktio eli nivelen tuhoutuminen (primaarileikkaus) tai vaikea komponentin migraatio eli uusintaleikkaustarve (revisioleikkaus)

2. Murtumavaara

3. Nopeasti etenevä deformiteetti eli nivelen epämuodostuma

4. Pyörätuolissa leikattavan nivelen takia

5. Vaikea kipu ja särkylääkehaitat

6. Odottaa laitoksessa leikattavan nivelen takia

Ryhmä II: á 20 pistettä

1. Kehittymässä oleva osteolyysi tai luu-nekroosi eli luiden liukeneminen tai luukuolio

2. Liikkuminen vain sisätiloissa, sauvat tai kävelytuki käytössä

3. Säännöllinen kotiapu nivelen takia

Ryhmä III: á 10 pistettä

1. Sairauslomalla, työkyky palautettavissa

2. Yksin asuva

3. Kohtalainen liikuntarajoite (kävelymatka alle 500 metriä)

4. Kivun takia säännöllinen särkylääkkeiden tarve

Ryhmä IV: á 5 pistettä

1. Hyvä luun laatu eli luutiheys

2. Kipuhaitta lievä

3. Sairauslomajaksoja leikattavan nivelen takia

4. Laitoshoidossa pysyvästi (ei pelkästään nivelen takia)

Lihavoidut kohdat voidaan päivittää puhelimitse potilaan antamien tietojen perusteella.

Leikkaushoito on tarpeellinen, kun pisteitä on 20 tai enemmän.