Niveltieto 4/2005

Sairaat ja köyhät kyykkyyn

Suomen väestö on jakautumassa kahtia: menestyjiin ja häviäjiin, A- ja B-kansalaisiin. Viime aikoina valtiovalta on tehnyt useita toimia, jotka voimistavat tätä kehitystä. Voimmeko vain seurata vierestä hyvinvointivaltiomme purkamista markkinaliberalismin voimalla, vaikka enemmistö suomalaisista haluaa sen säilyttää? Tutkimusten mukaan 80 % suomalaista on valmiita maksamaan veroja enemmän, jos sillä turvataan hyvinvointipalvelut kaikille.

Yksi hyvinvointiyhteiskuntaa rapauttava lisätoimenpide on taas tulossa. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama maksutoimikunta sai valmiiksi mietintönsä, jonka pohjalta eduskunta päättää mm. tavoista, joilla terveydenhuollon maksuja korotetaan. Kertakorotusten lisäksi maksuja nostaa niiden sitominen erilaisiin ansiotasoindekseihin, joiden perustella maksuja korotettaisiin joka toinen vuosi. Ensi vuonna terveydenhuollon maksuihin (esim. sairaala-, terveyskeskus-, poliklinikka- ja laitoshoitomaksut) on tulossa 9,2 % korotus. Seuraava indeksikorotus tulisi automaattisesti vuonna 2008. Esimerkiksi sairaalan poliklinikkamaksut nousisivat nykyisestä 22 eurosta 24 euroon, sairaalan hoitopäivämaksu 26 eurosta 28,40 euroon ja terveyskeskuslääkärillä käynnistä (nyt 11 €, ensi vuonna 12 €) pitäisi maksaa joka kerta (nykyisin joko vuosimaksu 22 euroa tai kolmesta ensimmäisestä kustakin 11 €). Toimikunnan puheenjohtajan Olli Kerolan mukaan uudet maksut voisivat tulla voimaan jo huhtikuussa 2006.

Esitetty terveydenhuollon maksujen määräytymisen muutos lisäisi väestöryhmien epätasa-arvoa ja heikentäisi edelleen Suomen asemaa kansainvälisissä terveydenhuollon tasa-arvovertailuissa. Suomen terveydenhuolto suosii eniten suurituloisia OECD:n tilaston mukaan. Tilastossa Suomea seuraavat Portugali ja USA. Useimmissa OECD-maissa lääkärissäkäynnit jakautuvat melko tasaisesti eri väestötuloryhmien välillä. Poikkeuksena ovat Suomen lisäksi em. maat, joissa on merkittävää eriarvoisuutta lääkäripalvelujen käytössä. Suomen asemaa selittää osin se, että täällä työterveydenhuollon palvelut ovat työssäkäyville maksuttomia – ja samaan aikaa työelämän ulkopuolisilta peritään kunnallisista ja yksityisistä palveluista maksuja.

Tulonsiirtoja ja muita sosiaalietuja ei ole sidottu indeksiin. Ne eivät seuraa korotusten mukana, vaan niistä päätetään euro kerrallaan eduskunnassa. Peruseläkettäkin päätettiin nostaa pitkän pohdinnan tuloksena valtion köyhyyspaketissa ensi vuoden syyskuussa 5 euroa. Nyt eduskunnan työmäärä vähenee, kun terveydenhuoltoon on tulossa korotusautomaatti, eikä tarvitse pohtia ikäviä raha-asioita.

Maksutoimikunnan esityksen toteuttamisen jälkeisiä seurauksia eri väestöryhmille ei ole selvitetty riittävästi. Onko kaikilla tarvitsevilla enää varaa käydä lääkärissä? Toteutuuko oikeidenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo? Esitetyt maksut ovat enimmäismääriä ja kunnille jätetty liikkumavara mahdollistaa kuntakohtaiset erot asiakasmaksuissa. Tulevat säännökset eivät estä positiivista erityiskohtelua jollekin ryhmälle hyväksyttävän syyn perusteella pyrittäessä tosiasialliseen tasa-arvoon. Epäilenpä, että monella kunnalla ei ole varaa tai tahtoa olla perimättä enimmäismaksuja palveluistaan. Pienituloisimmat paljon sairastavat (esim. peruspäivärahojen, työmarkkinatuen ja pienten eläkkeiden varassa elävät) joutuvat hakemaan toimeentulotukea maksukyvyttömyytensä vuoksi. Kunnallinen terveydenhuollon maksukatto (591 euroa vuonna 2005) ja lääkekorvausten Kela-korvattavien omavastuiden maksukatto (606,25 euroa vuonna 2005) on tarkoitettu tasaamaan paljon terveydenhuollon palveluja ja lääkkeitä tarvitsevien maksurasitusta. Katot ovat kuitenkin liian korkeat, ja molemmat kohdistuvat samaan väestöryhmään.

Toinen köyhiä ja sairaita rasittava toimenpide on ensi vuoden alussa voimaan tuleva lääkekorvausjärjestelmän uudistaminen. Monelle useiden lääkkeiden käyttäjälle ja pitkäaikaissairaalle on tulossa lisää kuluja lakiuudistuksen myötä. Kustannusten nousu voi olla jopa satoja euroja vuodessa, kun taas satunnaiskäyttäjän lääkekulut vähenevät. Satunnaiskäyttäjät ovat todennäköisesti niitä, jotka jo muutenkin saavat ilmaisen työterveyshuollon. Pelkona uudistuksessa on myös, että lääketehtaat eivät niele lääkkeidensä 5 % tukkuhintojen alennusta. Silloin ne poistuvat Kelan korvauspiiristä, ja mahdollisesti hyvinkin kallista lääkettä joka tapauksessa käyttämään joutuvat potilaat pakotetaan maksamaan se kokonaan itse.

Olin Ylen ykkösen A-talk -ohjelmassa toimittaja Susanne Päivärinnan vieraana 19.10.05. Keskustelimme aiheesta ”Kuka jää hoidotta?”. Sairaanhoidon kulut sen kun kasvavat. Joudutaanko kalliit hoidot lopettamaan? Kuka määrää ketä hoidetaan? Ohjelmassa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen oli sitä mieltä, että terveydenhuollon kustannuksia ei voi kasvattaa entisen malliin. Hänen mielestään kaikkea terveydenhuollon osaamista ja uutta teknologiaa ei ole mahdollista hyödyntää, koska varat eivät riitä. HUS:n arviointiylilääkäri Risto P. Roine oli jopa valmis passittamaan tyttärensä saattohoitoon kuolemaan, jos tämä saisi syövän - vaikka siihen olisi olemassa kallis lääke, joka toisi esim. yhden hyvän elinvuoden tytölle lisää. Hän kuulemma käyttäisi ne rahat useamman muun ihmisen hoitoon (esim. leikkauksiin). Mietin vaan mitähän tapahtuisi, jos olisi tosi kyseessä. Olisiko hän yhtä jalo? Varakkailla on tietysti itse mahdollisuus ostaa sairautensa hoito tai elämänsä jatko rahalla.

Suomi käyttää bruttokansantuotteestaan terveydenhuoltoon vähän rahaa verrattuna muihin OECD- maihin. Täällä tuotetaan vielä suhteellisen halvalla hyvää hoitoa, josta käyttäjät maksavat itse suhteessa suuren osan. Tulevaisuudessa on paljon uhkakuvia sisältyneenä sen antamiin mahdollisuuksiin. Yhteistyöllä, samansuuntaisesti toimimalla voimme kaikki lääkäristä sairaala-apulaiseen, päättäjistä järjestöihin ja aina mattimeikäläiseen asti ylläpitää ja parantaa terveydenhuoltoa paremmin kuin toimimalla erikseen. Yhteistyön perusajatuksena voisi olla mielikuva itsestä jonain päivänä hoidon keskushenkilönä, potilaana.

Helsingissä 24.11.2005

Hannele Koponen

Puheenjohtaja

Taulukko terveydenhuollon asiakasmaksuista eri Euroopan maissa löytyy täältä.

Suomen Nivelyhdistys ry - toimisto@niveltieto.net - (09) 2712312 - PL 1328, 00101 Helsinki