Niveltieto 1/2007

Oikeudenmukaisuus ja ihmisarvo terveydenhuollossa

Elämme muuttuvassa maailmassa niin paikallisesti kuin globaalisestikin. Muutoksessa on sekä mahdollisuus että riski. Päättäjien valinnoilla on suuri merkitys sille, etteivät muutokset johda joillekin ihmisille uhkaan ja kärsimykseen eikä yhteiskunta kärsi vaurioita. Moni elämän alue on muutoksessa, jolla on seurauksensa myös yhteiskuntapolitiikkaan ja arvoihin. Terveydenhuolto heijastaa yhteiskunnan yleistä kehitystä. Tiede ja teknologia tuovat terveydenhuollolle uusia mahdollisuuksia, mutta myös kustannuksia.

Terveydenhuollon etiikka painottuu ns. U-käyrään. Toisessa päässä nopeasti kehittyvät lääketieteen tutkimus ja teknologia ja toisessa päässä tavallisista kroonisista sairauksista kärsivät potilasryhmät tai sosiaalisesti ja terveydellisesti moniongelmaiset. Jälkimmäiset voivat tuntua hankalilta hoidettavilta eikä välttämättä saavuteta isoja hoitotuloksia. Vaarana on näiden potilaiden syrjäytyminen.

Ihmisarvo on kaiken hoitamisen ydin ja muodostaa sen perustan ja tarkoituksen. Suomessa on laki potilaan asemasta ja oikeuksista. Se on selkeä kannanotto potilaan ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden puolesta. Vaikka hoidossa käytettäisiin parhaita tutkimusmenetelmiä ja laitteita, se ei yksin riitä, ellei ihminen tule nähdyksi, kuulluksi ja kunnioitetuksi. Varjoa ihmisarvon ylle luo nykyään julkinen mielikuva, että ihmisen arvo riippuu ihmisen kyvystä olla itsenäinen, tuottava, omillaan selviytyjä ja aina eteenpäin pyrkivä.

Myös terveydenhuollossa etusijalle tulee helposti "kiinnostava", yhteistyökykyinen ja sopiva potilas. Tämä voi luoda samalla syrjintää hankalia, huonohoitoisia, moniongelmaisia ja kielteisiä mielikuvia aiheuttavia potilaita kohtaan. Esimerkkeinä tulevat mieleen alkoholin ja huumeiden käyttäjät, vanhukset, pitkäaikaissairaat, mielenterveyspotilaat, lihavat, vammaiset, epäsosiaaliset, rikolliset jne. Ihmiset tulevat helposti leimatuiksi moraalisten, sosiaalisten, mielenterveydellisten ja elämäntapaansa liittyvien ongelmien takia. Ihmisarvon ja ihmisen loukkaamattomuuden kunnioittaminen ovat tärkeitä asioita. Taloudelliset tekijät eivät yksin ratkaise ihmisarvo-ongelmia. On luotava uudenlaista hoitokäytäntöä, ajattelua ja potilaan kohtaamista.

Potilaslaissa vahvistettu itsemääräämisoikeus merkitsee ammattilaisten ja potilaan vuorovaikutuksen toteutumista. Potilaan kanssa etsitään keskustelemalla yhteisymmärrystä ilman painostusta, johdattelua tai pakkoa. Hoito ei saa olla yliholhoavaa tai piittaamatonta. Vastuu ei siirry ammattilaiselta potilaalle. Asiantuntijoiden tulisi kertoa hoitovaihtoehdot ymmärrettävästi ja auttaa potilasta päätöksen teossa. Potilas tekee päätöksen hoidostaan elämänkatsomuksensa ja arvomaailmansa mukaisesti.

Oikeudenmukaisuuden käsite riippuu ympärillä olevan yhteiskunnan arvoista. Enemmistö päättää mitä vähemmistölle on tarjolla. On sanottu, että ihmisen kyky hyvään tekee demokratian mahdolliseksi ja ihmisen taipumus pahaan tekee demokratian välttämättömäksi.

Oikeudenmukaisuuden kannalta tärkeintä on yhdenvertainen kohtelu, syrjimättömyys ja ihmisarvon kunnioittaminen. Yhdenvertaisuuden tulee ilmetä mm. siinä pääsevätkö ihmiset yhdenvertaisesti hoitoon olosuhteista, taustatekijöistä ja asuinpaikasta riippumatta. Vaikuttaa eivät saa etninen tausta, sukupuolinen suuntautuneisuus, vakaumus, äidinkieli, kulttuuri tai sosiaalinen asema. Hoidon ulkopuolelle jättäminen iän takia on selvästi syrjintää. Jääkö joku hoito saamatta esim. monivammaisuuden tai taudin perusteella? Osassa sairauksissa taudin diagnoosi ei ole yksiselitteinen tai perustu numeerisiin suureisiin. Lääkärit voivat olla myös erimieltä hoidon tarpeesta. Kansalliset hoitosuositusten lisääntyminen on keskeistä oikeudenmukaisuuden toteutumisessa. Ne yhdenmukaistavat hoidon kriteerejä. Toivottavasti ne tuovat myös yhdenvertaisuutta hoidon laatutasoon. Terveydenhuollon tehtävä on myös hoitaa ja hoivata parantumattomasti sairaita sekä lievittää kipuja ja kärsimystä. Tehtävä ei siis ole ainoastaan sairauden parantaminen ennaltaehkäisy.

Terveydenhuollon eettisiä periaatteita ovat oikeus hyvää hoitoon, ihmisarvon kunnioitus, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, terveydenhuollon henkilöstön hyvä ammattitaito ja hyvinvointia edistävä ilmapiiri sekä yhteistyö ja keskinäinen arvonanto.

Eettisesti on tärkeää, että potilaille, heidän omaisillaan ja potilasjärjestöillä on mahdollisimman paljon tietoa potilaan oikeuksista, sairauksien hoidoista ja itse hoitojärjestelmistä. Hoitojärjestelmät eivät yksin selviä kasvavan hoivan ja huolenpidon haasteista. Vertaistuki sekä omaisten ja vapaaehtoisten toiminta hädän lievittämisessä ja tuen antamisessa on tärkeää. On etsittävä kumppanuutta hoitoon osallistuvien ja sitä tukevien tahojen kesken.

Hannele Jagadeesan
Puheenjohtaja

Suomen Nivelyhdistys ry - toimisto@niveltieto.net - (09) 2712312 - PL 1328, 00101 Helsinki