FM Mari Ainolan väitöskirja

Nivelreuman pannuksen invaasio rustoon ja luuhun

Nivelreuma on yleisin niveltulehdus ja huolimatta tehokkaasta tutkimuksesta, sairauden syy on edelleen epäselvä. Tyypilliset nivelreuman piirteet käsittävät jatkuvan nivelkalvotulehduksen, jossa nivelkalvo kasvaa rustoon kiinni muodostaen paksuuntuneen tulehtuneen nivelkalvon eli pannuksen. Pannuksen muodostus, sidekudosta pilkkovien entsyymien ilmeneminen ja luunsyöjäsolujen toiminta aiheuttavat nivelruston ja luun tuhoutumista, joka johtaa röntgenkuvissa näkyviin luun syöpymiin ja pysyviin nivelen vaurioihin ja virheasentoihin.

Solunulkoisen väliaineen kollageenin hajoaminen on välttämätöntä pannuksen muodostukselle ja sen kasvulle kovakudoksiin. Matriksi metalloproteinaasit muodostavat laajan proteolyyttisiin entsyymeihin kuuluvan perheen ja nivelreumassa ne lisäävät pannuksen invaasiota solunulkoista väliainetta sekä rustoa hajottaen. Useiden MMP:ien kuten MMP-1 ja MMP-3 osoitetaan lisääntyneen soluinvaasion aikana ja olevan osallisena ruston tuhoutumisessa. Useiden säätelymolekyylien eli sytokiinien tuotannon on havaittu lisääntyneen nivelreumassa. Erityisesti kasvainkuoliotekijä-alphaa (TNF-α) ja interleukiini-1betaa (IL-1β) pidetään tärkeinä ja niiden osoitetaan osallistuvan nivelreumassa sekä tulehdustapahtumiin että ruston tuhoutumiseen.

Rustonalaisen luun tuhoutuminen vaatii ensiksi luuväliaineen demineralisaation, joka hoituu luunsyöjäsolujen tuottaman hapon vaikutuksesta, jonka seurauksena esiin tuleva kollageenirikas väliaine hajotetaan luunsyöjäsolujen erittämien proteinaasien seurauksena. Katepsiini K on näistä tutkituin proteiini ja lähinnä sen osallisuus luun matriksin hajoamisessa, mutta kuitenkin katepsiini K:n puutoksesta johtuvalla pyknodysostoosipotilaalla on luun syöpymistä kun taas luuhun invasoituvassa pannuskudoksessa katepsiini K:n määrä on vähäinen. Nämä osoittavat muiden proteiinien osallisuuden luun tuhoutumisessa, kenties myös niiden kyvystä korvata toisen entsyymin rooli esimerkiksi eri sairauksissa kuten juuri pyknodysostoosi tai lääkkeiden aiheuttaman ehkäisyn seurauksena kuten katepsiini K inhibiittorit. Monitumaisia luunsyöjäsoluja eli osteoklasteja muodostetaan myös pannuksessa, mahdollistaen pannuksen invaasion rustonalaiseen luuhun. Pannuskudos tuottaa RANK-ligandia (RANKL) eli osteoklastien erilaistumistekijää sekä disintegriini-metalloproteinaasia ADAM8, joka osallistuu luunsyöjäsolujen muodostumiseen edistämällä yksitumaisten esiastesolujen yhteensulautumista.

Kudostuhon mekanismien ymmärtäminen antaa keinoja täsmähoitoihin ja mahdollistaa uusien menetelmien kehittelyn, joilla voidaan pyrkiä estämään nivelreumaan liittyviä rakenteellisia toimintakyvyn alenemiseen ja elämänlaadun huononemiseen johtavia muutoksia. Kudostuho saattaa johtaa tekonivelleikkauksen tarpeeseen, joten toisaalta näin voitaisiin myös ehkäistä tarvetta hoitaa niveltauteja kirurgian avulla. Niveltautien kehityksen ehkäiseminen ei pelkästään toisi potilaille parempaa elämänlaatua vuosikymmeniä kestävän sairauden ajan, vaan olisi myös kansantaloudellisesti merkittävä.

Mari Ainolan väitös hyväksyttiin harvinaisella kunniamaininnalla Helsingin yliopistolla.

Sivun alkuun

Uutta tietoa Kashin-Beck-nivelrustotaudista

 

Itä-Suomen yliopiston ja kiinalaisen Jiaotong-yliopiston yhteistutkimus osoitti selkeitä eroja geenien ilmentymisessä Kiinassa melko yleistä Kashin-Beck-nivelrustotautia sairastavilla ja nivelrikkopotilailla. Tuloksista on apua tautitapauksien seulonnassa ja hoitojen suuntaamisessa. Tutkimus julkaistiin ja noteerattiin näkyvästi reumatologian alan arvostetussa kansainvälisessä Arthritis & Rheumatism -lehdessä.

Kashin-Beck-tauti on erityisesti Kiinan koillisosan väestössä esiintyvä rustotauti, joka aiheuttaa kasvulevyjen puutteellisen kasvun takia lyhytkasvuisuutta, nivelten epämuodostumia ja nivelruston tuhoutumista. Taudin syy on vielä epäselvä, joskin seleeninpuutos, sienimyrkyt ja juomaveden humus on kytketty taudin ilmenemiseen.

Itä-Suomen yliopiston biotieteiden laitoksen yhteistutkimus kiinalaisen Jiaotong-yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa Xi’anissa selvitti eroja Kashin-Beck-potilaiden ja nivelrikkopotilaiden geenien ilmentymisessä. Nivelrikko valittiin vertailukohdaksi, koska taudeilla on osin samankaltaiset kliiniset oireet, vaikka patologiset muutokset nivelrustossa ovat erilaiset.

Kashin-Beck-taudilla ja nivelrikolla havaittiin tilastollisesti merkittäviä eroja 233 geenituotteessa. Useat niistä liittyivät solujen ohjelmoituun solukuolemaan eli apoptoosiin, antioksidanttijärjestelmään sekä mitokondrioiden toimintaan.  Tutkimustulokset auttavat tarkentamaan geenikohteita, joiden diagnosointi voisi auttaa seulomaan tautia sairastavat tai sille altistuneet, sekä suuntaamaan tulevia hoitoja.

Sivun alkuun

Liikunta lievittää pitkäaikaissairaiden ahdistuneisuutta

Liikuntaharrastukset voivat vähentää pitkäaikaissairaiden ahdistusta ja huolia ja siten auttaa elämään sairauden ja sen rajoitteiden kanssa.

Liikunta on aiemminkin yhdistetty mielialan paranemiseen. Muun muassa sen vaikutuksia masennukseen on tutkittu runsaasti.

Havainnot tehneet yhdysvaltalaistutkijat analysoivat 40 satunnaistetun tutkimuksen aineistot ja totesivat säännöllisesti liikuntaa harrastavien potilaiden potevan viidenneksen vähemmän ahdistusta kuin potilaiden, jotka eivät harrastaneet liikuntaa.

Vaikutus oli selvin, kun henkilö liikkui vähintään puolen tunnin pätkissä. Tehokkaimpia olivat lyhyehköt, 3-12 viikon liikuntaohjelmat. Pitemmät ohjelmat jäivät monilta kesken.

Potilaita oli yhteensä lähes 3 000, ja he sairastivat mm. sydän- ja verisuonitauteja, MS-tautia, syöpää ja pahoja nivelreumakipuja. Tutkimus julkaistiin Archives of Internal Medicine -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim (*)

(Archives of Internal Medicine 2010;170:321-331)

Sivun alkuun

Hintakilpailu laski alkuperäislääkkeiden hintoja

Viime keväänä voimaan tulleen viitehintajärjestelmän odotettiin lisäävän hintakilpailua ja ohjaavan potilaat halvempien rinnakkaislääkkeiden käyttöön. Lääkkeiden tukkuhintaindeksin mukaan hinnat laskivat merkittävästi. Alkuperäislääkkeiden osuus lääkemyynnistä ei kuitenkaan pienentynyt, koska niiden hinnat ovat laskeneet voimakkaasti. Tukkuhintaindeksin mukaan korvattavien lääkkeiden hinnat laskivat peräti 5,6 %.

Hintakilpailu ei ole jäänyt koskemaan vain rinnakkaislääkkeitä, vaan myös alkuperäislääkkeiden hinnat ovat halventuneet. Rinnakkaislääkkeiden osuus kaikista myydyistä pakkauksista on pitkään ollut noin 42 %. Osuus ei muuttunut vuonna 2009 viitehintajärjestelmästä huolimatta. Alkuperäislääkkeet ovat siis pitäneet markkinaosuutensa. Ne ovat pysytelleet hintakilpailussa mukana ja säilyttäneet potilaan mahdollisuuden valita tutun lääkevalmisteen, johon hän luottaa.

Tilastokeskuksen laatima lääkkeiden tukkuhintaindeksi osoittaa kaikkien lääkkeiden hintojen laskeneen 3,6 % vuonna 2009. Korvattavien lääkkeiden hinnat laskivat 5,6 %.

Kolikon toinen puoli

Viitehintajärjestelmän odotettiin tuovan noin 85 miljoonan euron säästöt vuodessa. Tähän tavoitteeseen on jo päästy. Uusi järjestelmä on vaikuttanut merkittävästi koko lääkealaan. Kiristynyt hintakilpailu on apteekkien ohella ajanut lääketeollisuuden ahtaalle. Viitehintajärjestelmän tuomat menetykset yhdessä talouskriisin kanssa ovat johtaneet suuriin irtisanomisiin lääketeollisuudessa. Rajusti halventunut hintataso saattaa myös hidastaa uusien lääkehoitojen tuomista Suomeen.

Vuonna 2003 alkaneen lääkevaihdon ja vuonna 2009 alkaneen viitehintajärjestelmän on toivottu ohjaavan potilaita valitsemaan halvin lääke aina kuin mahdollista. Yhteiskunnan säästöt syntyvätkin hintakilpailun seurauksena halventuneista lääkkeistä ja lääkevaihdosta apteekeissa.

Lääketeollisuus ry on seurannut avohoidon lääkkeiden hintojen kehitystä 2000-luvulla Tilastokeskuksen tukkuhintaindeksin avulla. Indeksi pohjautuu niiden pakkausten hintaan ja myyntiin, jotka ovat olleet markkinoilla vähintään kaksi vuotta. Pitkä aikasarja osoittaa, että lääkkeiden hinnat ovat halventuneet kun taas kuluttajahintaindeksi osoittaa hintojen yleisesti nousseen.

Sivun alkuun

Säteilevän selkäkivun seuraamukset ovat pitkällä aikavälillä vakavampia kuin paikallisen selkäkivun, toteaa TtM Sanna Kääriä väitöstutkimuksessaan.

– Säteilykipu oli oireena pysyvämpi tai toistuvampi. Se ennusti säteilevän niskaoireen ilmaantumista ja oli voimakkaammin yhteydessä alaselän alueen kliinisiin löydöksiin ja sairaalahoitoihin, Kääriä kertoo.

Selkäkipu suurensi paikallisen niskakivun riskin noin kaksinkertaiseksi. Säteilevä selkäkipu suurensi yläraajoihin säteilevän niskakivun riskin noin kolminkertaiseksi. Säteilevän selkäkivun ja säteilevän niskakivun yhteys säilyi samana ikääntymisestä riippumatta.

Lähtötasolla positiivinen kliininen löydös, esimerkiksi rajoittunut liikkuvuus eteentaivutuksessa tai arkuus tunnustellessa lannerangan alueen lihaksia tai nikamavälejä, oli yhteydessä usein esiintyvään ja säteilevään selkäkipuun sekä ilmoitettuun sairauspoissaoloon selkäkivun takia.

– Tämän lisäksi henkilöillä, joilla oli useita positiivisia löydöksiä lähtötasolla, mutta ei säteilevää selkäkipua, oli lähes nelinkertainen säteilevän selkäoireen riski viiden vuoden seurannassa ja kaksinkertainen riski kymmenen ja 28 vuoden seurannassa verrattuna henkilöihin, joilla ei ollut löydöksiä lähtötasolla henkilöillä. Niiden joukossa, joilla ei lähtötasolla ollut paikallista selkäkipua, kuuluminen runsaiden löydösten ryhmään ennusti paikallista selkäkipua 10 vuoden seurannassa, Kääriä toteaa.

Vain harva joutui sairaalahoitoon

Kääriän tutkimukseen osallistui 902 Jyväskylän Valmet-tehtaiden työntekijää. Tutkimus aloitettiin vuonna 1973, ja seurannat tehtiin vuosina 1978, 1983 ja 2000. Tutkimukseen osallistuneilla henkilöillä selkäkipu oli hyvin yleinen ja pysyvä tai uusiutuva oire koko tutkimusjakson ajan. Ikääntyminen vaikutti eri tavoin paikallisen ja säteilevän selkäkivun esiintymiseen: paikallisen oireen esiintyvyys pysyi samalla tasolla tutkimusajankohdasta toiseen, kun taas säteilevän selkäkivun esiintyvyys lisääntyi.

Alussa selkäkivusta kärsineistä henkilöistä 75 prosentilla oli sama vaiva viiden vuoden seurannassa, 73 prosentilla 10 vuoden ja 88 prosentilla 28 vuoden seurannassa. Paikallisen selkäkivun vastaavat uusiutumisprosentit olivat 45, 38 ja 33 ja säteilevän selkäkivun 66 , 65 ja 69.

Uusista selkäoireista kertoneiden osuus kasvoi seurannan aikana. Alussa oireettomista henkilöistä kolmannes ilmoitti paikallista selkäkipua viiden vuoden seurannassa, 37 prosenttia 10 vuoden ja 65 prosenttia 28 vuoden seurannassa. Vastaavasti niiden joukossa, joilla ei ollut säteilykipuoiretta lähtötasolla, 17 prosenttia oli kokenut säteilevää selkäkipua viiden vuoden seurannassa, 22 prosenttia 10 vuoden ja 46 prosenttia 28 vuoden seurannassa.

Huolimatta siitä, että selkäkipu oli hyvin yleinen oire, vain 51 henkilöä joutui sairaalahoitoon selkäkivun takia vuosina 1973-2000. Useat eri tekijät ennustivat sairaalahoitoja, erityisesti säteilevä selkäkipu, usein esiintyvä kipu sekä krooninen selkäkipu.

– Tulokset tukevat käsitystä että selkäkivun jako paikalliseen ja säteilevään oireeseen on väestötutkimuksissa perusteltua.

Mediuutiset

Sivun alkuun

Erikoissairaanhoidon hoitotakuu ei toimi edelleenkään parhaalla mahdollisella tavalla. THL:n tilastojen mukaan yli puoli vuotta jonottaneita oli viime vuoden lopulla lähes 3 750, mikä on noin 350 vähemmän kuin elokuussa 2009. Hoitoonpääsy ei parantunut samalla tavalla kuin aikaisempina vuosina kesäsulkujen jälkeen.

Myös hoidon alkaminen hidastui, mikä näkyi ensimmäisen käynnin odotusaikojen pitkittymisenä. Ongelmat keskittyivät silmätautien ja kirurgian erikoisaloille, lähinnä kaihileikkauksiin ja ortopedisiin leikkauksiin.

Kymmenessä sairaanhoitopiirissä tilanne parani, neljässä pysyi lähes ennallaan ja kuudessa huonontui. Eniten tilanne heikentyi Pohjois-Pohjanmaalla. Myös Husissa yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden lukumäärä oli edelleen korkea.

Hoitoonpääsytilanne kohentui eniten Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Yli puoli vuotta hoitoa odottaneita oli vuoden lopussa 280, mikä on noin 450 vähemmän kuin elokuussa. Kansalaisten hoitoonpääsy Pirkanmaalla parani erityisesti silmätautien erikoisalalle.

Hoitojonot kasvavat erityisesti ortopediassa

Husissa oli joulukuun lopussa yli puoli vuotta hoitoa odottaneita lähes 1 900. Näistä 1 300 odotti hoitoonpääsyä silmätautien erikoisalalle, lähinnä kaihileikkaukseen. Tilanne parani elokuun lopusta kirurgian sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisaloilla. Hus on panostanut koko hoitojonon hallintaan, mikä näkyi 3–6 kuukautta odottaneiden hoitojonon lyhentymisenä syksyn aikana noin 4 000:lla henkilöllä. Ensimmäiselle käynnille yli puoli vuotta odottaneiden määrä kasvoi myös Husissa, erityisesti tämä koski ortopedian erikoisalaa.

Syksyn aikana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden lukumäärä kasvoi noin 450:llä. Yhteensä pitkään odottaneita siellä oli 634. Hoitojonot kasvoivat kirurgian erikoisalalla, erityisesti ortopediassa, käsikirurgiassa ja plastiikkakirurgiassa. Myös ensimmäiselle käynnille e hoitoonpääsyä odottavien määrä oli kasvussa. Tämä koski erityisesti ortopediaa, urologiaa ja käsikirurgiaa. Jatkossa Pohjois-Pohjanmaan tilannetta vaikeuttaa se, että myös 3–6 kuukautta hoitoa odottaneita oli runsaasti.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa tarpeelliseksi todettu hoito on lain mukaan järjestettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Kiireellisessä tapauksessa hoitoon on kuitenkin päästävä välittömästi. Joulukuun lopussa 54 lasta ja nuorta odotti yli kolme kuukautta pääsyä lasten- ja nuorisopsykiatriseen hoitoon sairaanhoitopiireihin. Elokuussa vastaava luku oli 174.

Perusterveydenhuollon erikoislääkärijohtoisten yksiköiden hoitoon pääsyä koskevat tiedot ovat vielä puutteellisia. Tiedonkeruussa oli mukana 25 yksikköä. Erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskusyksiköissä 191 henkilöä odotti hoitoonpääsyä yli puoli vuotta.

Mediuutiset

Sivun alkuun

Nivelreumalla ehkä vaikutuksia raskauden kulkuun

Nivelreumaa sairastavien naisten riski sairastua raskausmyrkytykseen saattaa olla tavallista suurempi. He myös tarvitsevat keisarisynnytyksiä muita useammin, hiljattain julkaistussa taiwanilaistutkimuksessa havaittiin.

Tutkimus tehtiin Taipein lääketieteellisessä yliopistossa, ja se perustuu 1 900 nivelreumaa sairastavan ja 9 600 terveen raskaana olevan naisen rekisteritietoihin.

Kun naisia verrattiin keskenään, raskausmyrkytysten riski havaittiin nivelreumaa sairastavilla noin kaksinkertaiseksi ja keisarileikkauksen todennäköisyys noin viidenneksen suuremmaksi. Reumaatikoiden vauvat olivat myös useammin pienikokoisia, tuloksista ilmenee.

Tuloksista on vaikea päätellä miten merkittäviä nivelreumaan liitetyt riskit käytännössä ovat. Todennäköisesti ne eivät ole kovin suuria. Tutkijat kuitenkin suosittelevat, että nivelreumaa sairastavien raskauden kulkua seurattaisiin aktiivisesti, jotta mahdollisiin ongelmiin voitaisiin reagoida varhain.

Tutkimuksen julkaisi Annals of the Rheumatic Diseases -lehti.

Uutispalvelu Duodecim (*)

(Annals of the Rheumatic Diseases 2010; doi:10.1136/ard.2008.105262)

Sivun alkuun

Järjestöjen yhteinen sosiaaliturvaopas julkaistu

Kansanterveys-, potilas- ja vammaisjärjestöt ovat julkaisseet yhteisen sosiaaliturvaoppaan. Oppaan sisältö koostuu erityisesti pitkäaikaissairaita ja vammaisia koskevasta sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöstä ja sen soveltamiskäytännöistä.

Eri järjestöissä olevan syvällisen sosiaali- ja terveysturvan asiantuntemuksen yhdistäminen on synnyttänyt ainutlaatuisen materiaalin. Pitkäaikaissairaita ja vammaisia koskevia sosiaaliturvan osa-alueita ei ole aiemmin koottu vastaavalla tavalla yhteen.

Yhteinen opas vähentää järjestöjen tekemää päällekkäistä työtä. Lisäksi yhdessä tehdyn oppaan myötä kansalaisten järjestöjen kautta saama tieto on aiempaa tasavertaisempaa ja yhdenmukaisempaa.

Oppaan lähteinä on käytetty pääosin julkisia asiakirjoja ja sen tiedot ovat vuodelta 2010, ellei toisin mainita.

Opas löytyy PDF-tiedostona täältä.

Sivun alkuun

Kuitupainotteinen ruokavalio auttaa painonhallinnassa

Lisäkilojen kertymistä voi vähentää myös lisäämällä ruokavalioon ravintokuituja. Etenkin viljojen kuidut näyttävät hillitsevän lisäkilojen kasautumista, American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistu tutkimus vihjaa.

Kuitupitoinen ruoka tekee kylläiseksi vähemmällä energiamäärällä ja saattaa vaikuttaa suotuisasti mm. insuliiniherkkyyteen. Kuidut myös hidastavat mahalaukun tyhjenemistä ja mahdollisesti vähentävät rasvojen imeytymistä, aiemmista tutkimuksista tiedetään.

Tutkimusta varten yli 89 000 tervettä eurooppalaista 20-78-vuotiasta arvioi ruokavaliotaan, minkä jälkeen heitä seurattiin keskimäärin 6,5 vuoden ajan. Osallistujien paino ja vyötärönympärys mitattiin tutkimuksen alussa ja lopussa.

Osallistujien paino nousi vuodessa 39 grammaa vähemmän jokaista päivittäistä 10 gramman kuituannosta kohden. Viljakuitujen vaikutus oli melkein kaksinkertainen. Lisäksi vyötärö kasvoi vähemmän mitä enemmän kuituja söi.

Tutkijat arvioivat, että keskimäärin aikuiset lihovat noin 400 grammaa vuodessa. Lisäämällä 10 grammaa kuituja päivittäiseen ruokavalioon saattaisi siis lisäkiloja kertyä kymmenyksen vähemmän ja viljakuiduilla viidenneksen vähemmän. Esimerkiksi yhdessä ruisnäkkileivän palassa on noin kolme grammaa kuituja.

Ravintokuiduksi kutsutaan imeytymättömiä hiilihydraatteja. Niitä saa kaikista kasvikunnan tuotteista, mutta etenkin rukiista ja kokojyväviljasta.

Uutispalvelu Duodecim (*)

(American Journal of Clinical Nutrition 2010:91;329-336)

Sivun alkuun

Potilaan oikeuksista kaivataan lisää tietoa

Lääkeyritys Novartis Finland Oy:n Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä käy ilmi, että vain joka seitsemäs kokee tuntevansa potilaan oikeuksia hyvin. Enemmistö vastaajista kokee, että potilaan oikeudet toteutuvat terveydenhuollossa jossakin määrin,
mutta vanhusten hoidossa tilanne nähdään selvästi heikoimpana.

Potilaan Oikeudet -tutkimuksen mukaan joka kolmas toivoo lisää tiedottamista potilaan oikeuksista. Suomalaisista 15–79-vuotiaista potilaan oikeuksia omasta mielestään hyvin tuntevia oli vain joka seitsemäs. Jonkin verran oikeuksia tuntevia oli puolet vastaajista ja huonosti tuntevia vajaa kolmannes. Peräti 37 prosenttia 50–70-vuotiaista tunsi potilaan oikeuksia aika huonosti tai ei ollenkaan.

Potilaslain määrittelemistä yhdeksästä potilaan oikeudesta spontaanisti muistettiin yksi tai kaksi. Selvästi muistetuin oikeus on oikeus laadultaan hyvään hoitoon. Kun oikeuksia lueteltiin vastaajille autettuina, niitä tunnistettiin paremmin. Huolestuttavaa oli, että noin 30 prosentille ei tullut yhtään oikeutta mieleen.

– Viime aikoina on käyty paljon keskustelua hoidon tasosta yhteiskunnassamme ja samalla on sivuttu myös potilaan oikeuksia. Haluamme olla aktiivisesti mukana tässä keskustelussa ja yksi aloite on Tunnetko Potilaan Oikeudet -kampanjamme.  Tavoitteemme on kohentaa ihmisten tietoisuutta oikeudestaan hyvään, turvalliseen ja tutkittuun hoitoon, Novartis Finland Oy:n toimitusjohtaja Antti Viitanen sanoo.

Potilaan oikeudet vanhusten hoidossa huolettavat

Kolmanneksen mielestä potilaan oikeudet toteutuvat suomalaisessa terveydenhuollossa yleensä hyvin. Lähes kaksi kolmesta koki, että oikeuksia noudatetaan jossakin määrin. Vain 7 prosenttia koki, että potilaan oikeuksia kunnioitetaan aika huonosti. Vastaajia kuitenkin huolestutti erityisesti potilaan oikeuksien toteutuminen vanhusten hoidossa. Vastaajista jopa 38 prosenttia koki, että
vanhusten oikeuksia potilaina kunnioitetaan aika huonosti.

– Olemme huolestuneina seuranneet vanhusten hoidosta käytyä keskustelua. Mielestämme myös vanhuksilla on oikeus turvalliseen ja hyvään hoitoon, sanoo Viitanen. Joka kymmenennellä oli omakohtaisia kokemuksia tilanteista, joissa vastaaja koki, etteivät hänen oikeutensa olleet toteutuneet. 15 prosentilla oli lähipiirissä tapauksia, joissa potilaan oikeuksia ei oltu kunnioitettu. Useampi oikeuksia mielestään hyvin tunteva kuin huonosti tunteva oli havainnut oikeuksien laiminlyöntejä.

Reilu kolmannes vastanneista osasi mainita, että potilaan oikeuksien laiminlyönneistä voi kannella potilasasiamiehille. 36 prosenttia vastaajista ei tiennyt yhtään tahoa, jolle kantelun voisi tehdä. Näiden joukossa oli erityisesti alle 25-vuotiaita.

Suomalaiset haluavat asianmukaisesti tutkittuja lääkkeitä

Potilaan oikeuksiin kuuluu, että hänelle annetaan tiedot hänen terveydentilastaan, hoidon laajuudesta ja riskitekijöistä. Potilaalle on myös kerrottava eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista.

Valtaosa vastanneista (95 prosenttia) halusi kyseiseen sairauteen hyväksyttyä ja tutkittua Lääkelaitoksen (Fimean) hyväksymää myyntiluvallista valmistetta, vaikka se olisi yhteiskunnalle kalliimpi vaihtoehto. Vain kolme prosenttia voisi valita lääkkeen, jolla ei ole viranomaisten antamaa myyntilupaa kyseisen sairauden hoitoon.

Potilaanoikeudet.fi kertoo potilaan oikeuksista

Kyselystä kävi ilmi, että potilaan oikeuksista etsitään tietoa ensisijaisesti internetistä. Myös yli 50-vuotiaat etsivät aktiivisesti tietoa internetistä.

– Tunnetko Potilaan Oikeudet -kampanjalla haluamme tehdä potilaan oikeuksia tunnetuiksi, koska kaikilla potilailla on oikeus hyvään ja turvalliseen hoitoon. Potilaan oikeuksista on myös ollut vaikeaa löytää kootusti tietoa, joten päätimme koota tiedot yhdelle sivustolle, Viitanen sanoo.

Sivun alkuun

Nivelrikkoiset tietävät ja muistavat kipunsa tarkkaan

Juuri julkaistun, USA:ssa Duken yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan nivelrikkoiset rekisteröivät ja muistavat kipunsa tarkkaan.

Tutkittaville annettiin lonkan, polven ja käden nivelrikkoa sairastaville tutkittaville mukaan laite, johon he arvioivat sen hetkisen kipunsa voimakkuuden asteikolla 0-100 kahden tunnin välein. Juuri ennen nukkumaan menoa laitteeseen syötettiin arvio koko päivän keskimääräisestä kivun tasosta. Päivän aikana mitatut lukemat olivat keskimäärin 35 viikolla ja 33 viikonloppuisin. Päivän päätteeksi arvioituna vastaavat lukemat olivat 37 ja 34, joten ero oli hyvin pieni.

Tutkimuksen tulos merkitsee sitä, että lääkärit voivat luottaa ilta-arvioon, kun aiempien tutkimusten perusteella on arveltu päivän viimeisimpien kipujen voimakkuuden vaikuttavan paljon potilaiden kipuarvioihin.

Toisessa tutkimuksen kohteessa vertailtiin kerran viikossa kysyttäviä kipulukemia kerran päivässä kysyttäviin. Viikoittainen lukema oli selvästi heikommin todellisuutta vastaava kuin päivittäinen.

(Elsevier Global Medical News)

Sivun alkuun

Liikunta keski-iässä tietää terveitä vanhuusvuosia

Fyysisesti aktiiviset eivät pelkästään elä pitempään. He myös elävät terveemmän vanhuuden, Harvardin yliopiston tutkimus osoittaa. Yhteys havaitaan normaali- ja ylipainoisilla.

Archives of Internal Medicine -lehdessä julkaistuista tuloksista ilmenee, että keski-iässä liikuntaa säännöllisesti harrastavat ja seitsemänkymppiseksi elävät säästyvät muita todennäköisemmin mm. syövältä, diabetekselta, sydäntaudeilta, ohitusleikkauksilta, mielenterveysongelmilta, liikuntarajoitteilta sekä muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymiseltä.

Hyödyt saadakseen ei tarvinnut urheilla kohtuuttomasti. Reipasta kävelyä vastaava liikunta riitti.

Tutkimukseen osallistui yli 13 000 naista, jotka olivat vähintään 70-vuotiaita vuosina 1995-2001. He olivat arvioineet liikunnallisuuttaan vuonna 1986 ollessaan noin kuusikymppisiä. Tutkimus perustui suuren Nurse’s Health Study -terveystutkimuksen aineistoihin.

Tulokset ovat uskottavia, mutta liikunnan lisäksi moni muukin seikka voi vaikuttaa niihin. Tämän takia havainnot olisi hyvä varmistaa uusissa tutkimuksissa.

Uutispalvelu Duodecim (*)

(Archives of Internal Medicine 2010;170:194-201)

Sivun alkuun

Hoitotakuuaikoja on vara lyhentää nykyisestä kuudesta kuukaudesta, ja niin jopa kannattaisi tehdä. Sen voi päätellä alan asiantuntijoiden kommenteista.

Valtaosa erikoissairaanhoidon aloista pystyisi toteuttamaan hoitotakuun lyhennyksen ongelmitta, mutta joillakin aloilla tilanne vaikeutuisi rajusti. Kaikissa sairaaloissa hoitotakuu ei nykyisin toimi esimerkiksi kaihileikkauksissa ja ortopediassa.

Hoitotakuuajan asteittaista lyhentämistä ehdottaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtajan Jukka Ahtelan työhyvinvoinnin parantamista pohtinut työryhmä.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajan Jouko Isolaurin mielestä puolen vuoden vaatimus ei ole erityisen tiukka. Hän oli mukana laatimassa nykyistä hoitotakuulakia sosiaali- ja terveysministeriössä.

– On monia sellaisia aloja, joilla kolmen kuukauden aikaraja toteutuu jo nyt. Muutos koskisi ehkä viittä prosenttia terveydenhuollon kokonaisvolyymistä, Isolauri arvioi.

Tekonivelet ovat kiikun kaakun hoitotakuussa

Yhtä optimistinen ei ole ortopedian apulaisylilääkäri Seija Torssonen Pohjois-Karjalan keskussairaalasta.

– Esimerkiksi tekoniveljono on kiikun kaakun hoitotakuussa, Torssonen sanoo.

Hän arvioi, että vaikeinta lyhennetyssä hoitotakuussa pysyminen olisi kesälomien jälkeen.

Toistaiseksi Joensuussa ei ole tarvinnut turvautua lisätöihin tai ostopalveluihin.

– Virkatyöaikana on omat potilaat hoidettu, mutta työpäivät ovat todella täysiä, löysiä ei ole missään, Torssonen sanoo.

Tamperelaisen tekonivelsairaala Coxan johtava ylilääkäri Teemu Moilanen arvioi, että Coxan toimintaan hoitotakuuajan lyhentäminen ei toisi isoja muutoksia.

– Suuri osa potilaista leikataan 2–3 kuukaudessa jo nyt.

Haastateltavien mielestä hoitotakuussa pitäisi kiinnittää nykyistä tarkempi huomio koko jonotusaikaan. Hoitotakuu ei ylety hoitopäätöstä edeltävään aikaan, joka voi venähtää kuukausiksi. Haastateltavien mielestä se onkin isoin ongelma.

Jos hoitotakuuaika lyhenee, sairaanhoitopiirit saattavat joutua turvautumaan yhä useammin ostopalveluihin. Se tietäisi lisää töitä yksityisille terveysyrityksille.

Husista Suomen Terveystalon johtavaksi ylilääkäriksi siirtynyt Juha Tuominen luonnehtii nykyistä kuuden kuukauden hoitotakuuta kestämättömän pitkäksi ajaksi. Ahtelan työryhmän ehdotus on hänen mielestään hyvä, koska se on kohti EU:n keskitasoa.

Kustannukset kasvaisivat kunnissa

Kuntien talous joutuisi entistä tiukemmalle. Ainakin kertaluonteisia menoja syntyisi jonojen purusta.

Isolaurin mukaan hoitotakuuajan puolittaminen ei aiheuttaisi yhtä suurta menoerää kuin hoitotakuulain tullessa voimaan. Silloin jonot saattoivat olla vuosien mittaisia.

Jos potilasmäärä ei muutu, kustannuksiin ei periaatteessa ole odotettavissa pysyvää tasonousua.

– Kyse on enemmänkin logistiikasta, Isolauri pohtii.

Tosin hänen mielestään esimerkiksi sijaisten palkkaukseen tarvittaisiin lisää rahaa, jotta lomasulut eivät kasvattaisi jonoja.

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Jussi Merikallio pelkää, että kustannukset nousisivat.  Kustannuksia muodostuisi esimerkiksi lisätöistä, joilla jonoja aika ajoin lyhennetään.

Tuomisen mielestä kustannukset olisivat vaarassa nousta, mutta hillitsemiskeinojakin on.

– Nykymallilla kolmen kuukauden hoitotakuu tietäisi lisää kuluja, mutta pitkällä aikavälillä asia olisi ratkaistavissa tuottamisjärjestelmän kokonaisremontilla. Terveydenhuolto ei voi jäädä enää kuntamonopolien varaan.

Kustannuksia voisi hänen mielestään pitää kurissa esimerkiksi elektiivisen toiminnan kokonaisvastuuta ja laatua korostavalla kilpailutuksella tai palvelusetelien avulla.

Työllisiä ei saa suosia

Jukka Ahtelan raportti ehdottaa suuria lisäpanostuksia työvoimaan kuuluvien terveyden parantamiseen. Heitä voitaisiin suosia myös yleisessä terveydenhuollossa.

– Päivystysluonteiseen hoitoon liittymättömien erikoissairaanhoitoa tarvitsevien kiireellisyysluokka-arvioinnissa työhön paluun nopeuttaminen tulisi ottaa huomioon, työryhmä sanoo raportissaan.

Ajatuksena on, että hoitoajan lyhennys vähentäisi sairauslomia ja kustannuksia.

Säästö kilahtaisi työnantajien ja työntekijöiden kassaan, mutta kunnat maksaisivat hoitotakuun kustannukset.

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtajan Jussi Merikallion mukaan kuntakenttä suhtautuu varovasti ajatukseen työllisten suosimisesta.

– Olematta juristi, pitää ensimmäisenä kysyä, missä määrin on perustuslain mukaista, että väestön palvelutarpeen saatavuus perustuu työssäkäyntiin. Hoitopäätös pitäisi tehdä aina lääketieteellisin perustein, Merikallio toteaa.

Myös hoitotakuuräätäli Jouko Isolauri tyrmää ajatuksen tuoreeltaan. Hän vastustaa voimakkaasti kahden jonon järjestelmää.

Ahtelan työryhmä koostui työmarkkinajärjestöjen edustajista.

Ahtelan ehdotukset

1. Hoitotakuuta lyhennetään asteittain kuudesta kuukaudesta.

2. Työterveyshuoltoa kehitetään pienissä työpaikoissa.

3. Työttömien terveyden ja työkyvyn seuranta liitetään osaksi työvoimapalveluja.

4. Osa-aikalisää uudistetaan.

5. Perustetaan työhyvinvoinnin palvelukeskus.

6. Kaikille perusopetuksen päättäville koulutustakuu.

7. Kuusi työryhmää valmistelee ehdotuksia 30.1. 2011 mennessä.

Lähde: Työelämäryhmän loppuraportti 1.2.2010

Mediuutiset

Sivun alkuun

Artzal- ja Hyalgan-valmisteiden korvattavuus lakkaa 1.5.2010

Nivelrikon hoitoon tarkoitettujen natriumhyaluronaattia sisältävien Artzal- ja Hyalgan-injektiovalmisteiden peruskorvattavuus ja kohtuulliset tukkuhinnat on vahvistettu 30.4.2010 saakka. Tämän jälkeen hyaluronaattivalmisteet poistuvat korvattavuuden piiristä.

Sairausvakuutuslain mukaan lääkkeiden hintalautakunnan tulee lääkkeen peruskorvattavuutta vahvistettaessa ottaa huomioon lääkkeen hoidollinen arvo. Lääkkeen peruskorvattavuutta ei lain mukaan tulisi vahvistaa sellaisille valmisteille, joiden hoidollinen arvo on vähäinen.

Suomessa on tällä hetkellä markkinoilla kaksi natriumhyaluronaattia sisältävää injektiovalmistetta, jotka ovat reseptivalmisteita.

Kansaneläkelaitoksen tilastotietojen mukaan hyaluronaattia sisältävistä valmisteista maksettiin vuonna 2008 korvauksia 5 885 vakuutetulle yhteensä noin 555 000 euroa. Lisäksi markkinoilla on CE-merkittyjä natriumhyaluronaattia sisältäviä ruiskeena annettavia tuotteita.

Useimmissa muissa Euroopan talousalueen maissa hyaluronaattivalmisteet eivät kuulu korvattavuuden piiriin. Lääkkeiden hintalautakunta (Hila) on katsonut, että hyaluronaattivalmisteiden hyödyistä käyttöaiheen mukaisessa sairauden hoidossa on niukasti tutkimusnäyttöä. Tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella hyaluronaattivalmisteiden hoidollisen arvon arvioitiin olevan vähäinen, mistä syystä peruskorvattavuutta ei voida vahvistaa.

Sivun alkuun

Suojelijana tohtori Pentti Arajärvi
Järjestöt yhdistivät voimansa vertaistuen kehittämiseksi

Kymmenen vammais- ja potilasjärjestöä on laskenut myyntiin vertaistukiarvan, jolla kerätään varoja järjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten vertaistukitoimintaan. Vertaistuen avulla samassa elämäntilanteessa elävät ihmiset tukevat toisiaan. Järjestöt muun muassa kouluttavat vertaistukihenkilöitä jäsenyhdistyksiinsä.

- Vertaistuki on kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä. Sen arvo on mittaamaton, toteaa arpajaisten suojelija tohtori Pentti Arajärvi.

Vertaistuki auttaa arjessa jaksamista ja antaa lisävoimavaroja. Toinen samaa tautia sairastava tai samankaltaisia elämänkohtaloita kokenut ymmärtää useimmiten jo puolesta sanasta kohtalotoverin tuntemuksia. Saman kokeneen kanssa voi myös nauraa tuskallisillekin kokemuksille.

Vertaisen osaaminen ja tieto perustuu omakohtaiseen kokemukseen jostakin erityisestä elämäntilanteesta, esimerkiksi sairastumisesta tai vammautumisesta. Vertaistuessa keskeistä on tunne siitä, että ei olekaan ongelmansa kanssa yksin.

Järjestöjen ja yhdistysten tehtävänä on mahdollistaa vertaistuki. Käytännössä vertaistukea toteutetaan tukihenkilötoimintana ja vertaisryhminä, lisäksi esimerkiksi järjestöjen koulutustoiminnassa vertaistuki on tärkeää. Vertaistuki perustuu aina vapaaehtoisuuteen, tasavertaisuuteen ja luottamuksellisuuteen.

Vertaistukihenkilö on vapaaehtoinen, jonka tarjoama tuki perustuu hänen omaan kokemukseensa, elämäntaitoihinsa ja persoonallisuuteensa.  Hän on arjen asiantuntija eikä pyri korvaamaan ammattilaista. Vertaistukihenkilön kanssa voi pitää yhteyttä monella tavalla: puhelimen, kirjeiden ja sähköpostin avulla tai tapaamalla henkilökohtaisesti. Vertaistuki toteutuu myös tavallisessa yhdistyksen arjessa, muun toiminnan ohessa.

Vertaistukiarpojen myyntiaika on 1.1.2010 – 30.6.2010. Voittoja on yhteensä 117 466, ja niiden arvo on yli miljoona euroa. Arpajaiset toteuttaa Kultareuna ry. Arpoja voi ostaa myös netin kautta.

Vertaistukiarpajaiset järjestävät ADHD-liitto ry, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, Aivovammaliitto ry, Iholiitto ry, Lihastautiliitto ry, Mielenterveyden keskusliitto ry, Suomen CP-liitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Suomen Osteoporoosiliitto ry ja Suomen Selkäliitto ry.

Sivun alkuun

Pohjola-palkinto Jussi Huttuselle

Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinnon saa tänä vuonna lääketieteen professori Jussi Huttunen ansioistaan suomalaisen terveydenhuollon laaja-alaisena vaikuttajana ja kansanterveyden edistäjänä.  Palkinto on arvoltaan 20 000 euroa ja saajan valitsee Suomen Lääketieteen Säätiö. Palkinto on myönnetty vuodesta 1981 lähtien.

Lääketieteen tohtori ja sisätautien erikoislääkäri Jussi Huttunen (s. 1941) on toiminut Kansanterveyslaitoksen (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) pääjohtajana yli 20 vuotta ja sen lisäksi mm. sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajana ja Aikakauskirja Duodecimin päätoimittajana.  Hän on toiminut myös useiden kansanterveysjärjestöjen puheenjohtajana. Hänet tunnetaan suomalaisen terveydenhuollon monipuolisena vaikuttajana ja visionäärinä.

Terveydenhuolto isojen haasteiden edessä

Jussi Huttunen luettelee suomalaisen terveydenhuollon neljä isoa haastetta, jotka on ratkaistava lähitulevaisuudessa. Ne ovat terveydenhuollon eriarvoisuus, alkoholin aiheuttamat ongelmat, ylipainon seurauksena kehittyvät sairaudet sekä väestön ikääntymisen tuomat haasteet ja hoidon priorisointi.

– Suomalaisen terveydenhuollon perusrakenne on ollut suhteellisen toimiva. Olemme pystyneet tähän asti tuottamaan palvelut tehokkaasti ja vaikuttavasti. Ongelmana on kuitenkin ollut se, ettei tasa-arvo ole toteutunut.  Suomessa on poikkeuksellisen suuret alueelliset ja sosiaaliryhmittäiset erot kansalaisten terveydessä. Myös miesten ja naisten terveyserot ovat liian suuret, Jussi Huttunen kuvailee.

– Tasa-arvo ei ole täysin toteutunut siksi, että palvelujen saatavuus eri puolella Suomea ei ole samanlaista. Tämä koskee sekä perusterveydenhuoltoa että erikoissairaanhoitoa.

– Toisaalta palvelujen saatavuudessa on myös isoja eroja eri sosiaaliryhmien välillä.  Vähäosaisilla ja vähän koulutusta saaneilla on vaikeuksia selvitä monimutkaisen palvelujärjestelmän sokkeloissa. Osa ihmisistä ei ole kiinnostuneita hoitamaan terveyttään eikä hakeudu hoitoon edes silloin kun hoitoa tarvittaisiin, Huttunen tarkentaa.

Alkoholi ja ylipaino monien sairauksien syynä

Toinen vakava ongelma on kasvanut alkoholin käyttö. – Ennen miesten yleisin kuolinsyy oli sepelvaltimotauti ja naisten rintasyöpä. Viime aikoina näiden tautien ehkäisy ja hoito ovat huomattavasti kehittyneet ja työikäisten kuolleisuus niihin on vähentynyt.

– Nyt alkoholista on tullut työikäisten suomalaismiesten ja -naisten yleisin kuolinsyy. Meillä käytetään alkoholia enemmän ja humalahakuisemmin kuin muissa Pohjoismaissa.

Kolmantena suurena haasteena terveydenhuollolle Huttunen mainitsee lihavuuden.  – Ylipaino on nopeasti noussut isoksi ongelmaksi. Lihomisen seurauksena kakkostyypin diabetes yleistyy vauhdilla ja sepelvaltimotautiin sairastuneiden määrä saattaa kääntyä uudelleen kasvuun. Ylipainolla on vaikutuksensa myös monien syöpien ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksien lisääntymiseen, Huttunen luettelee.

Kuka saa hoitoa?

Neljäs Huttusen luettelema terveydenhuollon haaste on paradoksaalinen, sillä se on seuraus lääketieteen kehittymisestä ja terveydenhuollon onnistumisesta. Väestö ikääntyy nopeasti ja eliniän odote pitenee. Sen seurauksena ikäihmisille tyypillisten sairauksien määrä kasvaa ensi vuosikymmeninä. Oireita lievittävät, elämää pidentävät ja elämänlaatua ja toimintakykyä parantavat hoidot ovat kehittyneet ja ovat yhä tehokkaampia – mutta myös kalliimpia.

– Lähitulevaisuuden iso haaste on, miten rahat riittävät kaikkiin hoitoihin.  On mahdollista – toiset sanovat todennäköistä – että joudumme ensi vuosikymmenellä tekemään kipeitä valintoja ja päättämään joidenkin sairauksien ja joidenkin hoitojen kohdalla, ketä hoidetaan ja ketä ei.

– Nyt on tärkeä keskustella siitä, miten ja kuka valinnat tekee, jos sellaisiin joudutaan. Samalla on myös päätettävä, miten minimoidaan näistä valinnoista johtuvat lääketieteelliset, eettiset ja inhimilliset ongelmat, Huttunen painottaa.

Palkinto 20 000 euroa

Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinnon saajan valitsee Suomen Lääketieteen Säätiö. Palkinto on arvoltaan 20 000 euroa. Se on myönnetty vuodesta 1981 lähtien. Palkinnon luovuttivat professori Jussi Huttuselle lahjoittajien edustajina Pohjola Vakuutuksen toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny ja Suomi-yhtiön toimitusjohtaja Markku Vesterinen Valtakunnallisilla Lääkäripäivillä 11.1.2010. Helsingissä.

Sivun alkuun