|
|
Tuoreimmat uutisetTäältä löydät viimeisimmät nivelasioihin ja terveyteen muuten liittyvät uutispoiminnat. Vanhemmat uutiset löytyvät vasemman reunan napeista.
Akupunktiosta ei apua polven nivelrikossa Fysioterapiaa saavat nivelrikkopotilaat eivät saa lisäapua akupunktiosta, osoittaa tuore brittitutkimus. Tutkimus julkaistiin British Medical Journalin internetsivuilla, ja siihen osallistui 352 yli 50-vuotiasta nivelrikkopotilasta. Osallistujat satunnaistettiin saamaan joko pelkkää neuvontaa ja jumppaa tai lisäksi akupunktiota tai lumeakupunktiota, jota annetaan tylpillä neuloilla, joiden kärki painuu neulan sisään. Akupunktiota saaneet eivät hyötyneet hoidostaan yhtään sen enempää kuin muutkaan, sillä puolen vuoden ja vuoden kuluttua tehdyissä arvioinneissa potilaiden polvet kipuilivat yhtä lailla riippumatta heidän saamastaan hoidosta. Yhdessä aikaisempien tutkimusten kanssa tulokset viittaavat vahvasti siihen, ettei akupunktio sovellu nivelrikkojen hoitoon. Suomessa polvinivelrikot ovat harvinaisia alle 45-vuotiailla, mutta niitä todetaan noin 32 prosentilla 75-84-vuotiaista naisista ja noin 16 prosentilla tämänikäisistä miehistä. Uutispalvelu Duodecim (*) (BMJ Online 15.8.2007;doi:10.1136/bmj.39280.509803.BE) Sivun alkuun
Kansalaisen Kuntomitta julkistettu Kansalaisen Kuntomitta on helppokäyttöinen suuntaa antava mittari, joka antaa käyttäjälle alustavaa tietoa omasta kunnosta. Ajatuksena on, että motiivi liikkumiseen syntyy oman kuntotason tiedostamisesta. Ensimmäinen huumorilla höystetty versio Oletko kunnoton? on suunnattu miehille. Suomen Nivelyhdistys on ollut mukana kehittämässä Kuntomittaa. Kansalaisen kuntomitalla tahdotaan herätellä tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskiryhmiä, liikunnallisesti passiivisia työikäisiä miehiä. Tavoitteena on konkretisoida fyysisen kunnon merkitystä eri arkielämässä jaksamiseen. Kansalaisen kuntomitta –hanke on osa Kansallista TULE-ohjelmaa, jota Suomen Tule ry toteuttaa yhteistyössä jäsenjärjestöjensä ja tule-alan asiantuntijoiden kanssa. Kansalaisen kuntomittaan voi tutustua täällä. A5-kokoista nelisivuista kuntomittaa voi tilata maksutta toimisto@suomentule.fi, tai (09) 3487 0833. Suuremmista lähetyksistä peritään lähetyskulut. Sivun alkuun
Yhdysvalloissa perusteellisen työn jälkeen päivitetty terveysliikunnan suositus korostaa lihaskuntoharjoittelun tärkeyttä kestävyysliikunnan ohella. Uusi suositus tuo tarkennuksia vuoden 1995 terveysliikunnan suositukseen ”reipasta kävelyä vähintään puoli tuntia mieluiten joka päivä”, mikä on ollut ohjenuorana myös Suomessa. Tämän rinnalla on käytetty vanhempaa kuntoliikuntasuositusta, eli vähintään kolmesti viikossa 20—60 minuuttia hikiliikuntaa. Suomessa vuonna 2004 Liikuntapiirakan muodossa julkaistu terveysliikuntasuositus on ollut edelläkävijä korostaessaan terveysliikunnan monipuolisuutta. (www.ukkinstituutti.fi) Uudessa suosituksessa painotetaan, että liian vähäisen liikunnan aiheuttamaa sairastavuutta voidaan vähentää jo reippaalla kävelyllä, hyvin rauhallinen kävely ei tähän riitä. Reippaan kävelyn vaihtoehtona on hengästymistä ja hikoilua aiheuttava kuntoliikunta, jota on harrastettava vähintään 3 x 20 minuuttia viikossa. Suositusten mukaan kuntoilu on kävelyn vaihtoehto eikä niitä terveyden kannalta aseteta paremmuusjärjestykseen. Terveydelle on myös riittävää, jos kummastakin liikuntavaihtoehdosta (reippaasta arkiliikunnasta tai kuntoliikunnasta) otetaan osa, esimerkiksi reipasta kävelyä 3 x 30 minuuttia ja tunti kuntoliikuntaa viikossa. Uusissa suosituksissa nostetaan esiin kestävyysliikunnan lisäksi lihaskuntoharjoittelu kahdesti viikossa. Tämän entistä selkeämmän suosituksen sanoma on, että työkyky ja terveys edellyttävät myös hyvää tuki- ja liikuntaelimistön terveyskuntoa. Lisää terveyshyötyä saadaan liikkumalla vähimmäissuositusta enemmän. Kun terveys- tai kuntoliikunnan vähimmäistaso on saavutettu, kannattaa yrittää vielä lisätä liikuntaa, jos tarmoa riittää. Tärkeintä on kuitenkin välttää täydellinen liikkumattomuus. Liikkumattomille ei tavoitteita kannata asettaa liian korkealle, koska ne silloin helposti jäävät saavuttamatta. Iäkkäät saavat omat terveysliikuntasuositukset. Perussanoma on, että jos terveyttä riittää, noudatetaan nuoremmille aikuisille tarkoitettuja suosituksia. Iäkkäille on kuitenkin erityisen tärkeää huolehtia nivelten liikkuvuudesta ja tasapainosta. Uusi amerikkalainen suositus on julkaistu arvostetussa Circulation-lehdessä elokuussa 2007. Viime talvena julkaistussa ”Liikunta — terveyspoliittinen mahdollisuus” (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:1) -selvityksessä arvioitiin, että noin kolmannes suomalaisista aikuisista liikkuu riittämättömästi. Nyt ilmestyneiden uusien suositusten perusteella tämä arvio on ollut hyvin lähellä oikeaa. 
Klikkaa nähdäksesi suurempana! Sivun alkuun
Hoitovirheiden korvaussummat kasvussa - eniten nilkan ja polven tekonivelistä Sanomalehti Keskisuomalaisen mukaan vakavien hoitovirheiden korvaussummat ovat nousussa. Potilasvahinkojen määrä on vähentynyt, mutta hoitovirheistä maksettujen korvausten määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Vuonna 2006 hoitovirheitä korvattiin Suomessa noin 27 miljoonalla eurolla, kun vielä vuonna 2002 korvausten määrä oli 21 miljoonaa euroa. Eniten korvataan nilkan ja polven tekonivelleikkauksissa todettuja hoitovirheitä. Keskisuomalaisen haastattelema Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jukka Puolakka kertoo tyypillisen tekonivelleikkauksen ongelman olevan leikkauskohdan tulehtuminen, joka johtaa jo asennetun tekonivelen poistoon ja uuden asentamiseen. - Tekonivelleikkaus maksaa 10 000 euroa. Se menetetään, jos leikkaus joudutaan uusimaan. Lisäksi tulevat kulut siitä, että sairaalassa pitää olla pidempään, Puolakka laskee.Sivun alkuun
Englantilaisessa Bathin yliopistossa on kehitetty menetelmä pettävien sementtikiinnitteisten lonkantekonivelten paikantamiseksi reisiluuta tärisyttämällä. Projektia vetäneen James Cunninghamin mukaan polven alle kiinnitettävä laite saa luuston värähtelemään. Mikäli tekonivel on löystynyt, sen resonointi ei ultraäänilaitteella kuunneltaessa vastaa jalkaa värisyttävän laitteen taajuusvaihteluita. Menetelmä paljastaa Cunninghamin mukaan tekonivelen kiinnityksen pettämisen varhaisemmassa vaiheessa kuin röntgenkuvaus. Laitteistoa ja sen käyttöä esitellään lähitulevaisuudessa Medical Engineering and Physics -lehdessä. Sivun alkuun
Keinovarvas maailman ensimmäinen proteesi? Egyptiläiseltä 50-60 -vuotiaalta naismuumiolta löytynyt varvasproteesi on ehkä maailman vanhin toistaiseksi löytynyt proteesi. Tutkijoiden mukaan nahasta ja puusta tehty varvas on ajalta 1069-664 ennen ajanlaskun alkua. Vanhempikin varvasproteesi on olemassa, mutta tämä vuosilta 1295-664 eaa oleva pääosin paperimassasta tehty varvas on ollut vain koriste. Nyt löytyneen varpaan oletetaan helpottaneen kävelyä, sillä se taipuu ja siinä on selviä käytön jälkiä. Asiaa kokeillaan varpaansa menettäneillä vapaaehtoisilla. Varpaan alta löytynyt arpi kertoo ammoisen leikkauksen sujuneen ongelmitta ja haavan umpeutuneen hyvin. Tätä ennen varhaisin tunnettu proteesi on ollut pronssinen tekojalka noin vuodelta 300 eaa. Uusi löydös siis saattaa varhaistaa proteesien historiaa peräti 700 vuodella. Uudesta löydöksestä kertoi BBC:n uutiset. Lisää tietoa muinaisen Egyptin ortopediasta löytyy elokuun lopussa ilmestyvästä Niveltiedosta. Sivun alkuun
Sairaaloiden yli kuuden kuukauden mittaiset hoitojonot lyhentyneet edelleen Hoitojonot erikoissairaanhoidossa ovat edelleen lyhentyneet, vaikkakin hitaammin kuin viime vuonna. Yli kuusi kuukautta hoitoa jonottaneita oli toukokuun 2007 lopussa 5520, kun vastaava luku vuoden 2006 lopussa oli 7332. Lokakuussa 2002, jolloin pitkien hoitojonojen purkaminen kansallisen terveysprojektin tavoitteiden mukaisesti alkoi, jonoissa oli 66 000 yli kuusi kuukautta hoitoa jonottanutta henkilöä. Jonot ovat lyhentyneet alle kymmenykseen siitä, mitä ne alun perin olivat. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa hoitoon pääsyä sairaanhoitopiireille puolivuosittain suunnatulla kyselyllä. Puolet jonottajista odottaa ortopediseen hoitoon pääsyä ja kolmannes käsikirurgista tai plastiikkakirurgista hoitoa. Yli puolen vuoden mittaisia jonoja kuulolaitesovituksiin ja silmätautien alan leikkaushoitoihin ei juuri enää ole. Paras tilanne on Kymenlaakson ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä, joissa on enää yksittäisiä potilaita yli kuuden kuukauden mittaisissa hoitojonoissa. Alle sata yli puoli vuotta hoitoa jonottanutta henkilöä on Etelä-Karjalan, Lapin, Satakunnan, Etelä-Savon, Länsi-Pohjan ja Itä-Savon sairaanhoitopiireissä. Sairaanhoitopiirin asukaslukuun suhteutettuna eniten jonottajia on Pohjois-Savon, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiireissä. Sairaaloiden poliklinikoille lääkärin vastaanotolle pääsemisessä on havaittu paikoin viiveitä. Stakesin tietojärjestelmien mukaan kuitenkin vain kaksi prosenttia niistä potilaista, joita koskeva lähete sairaalaan ei ole ollut kiireellinen, on joutunut odottamaan lääkärin vastaanotolle pääsyä yli kolme kuukautta. Lääninhallitukset ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskus yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa valvovat hoitotakuun toteutumista. Ministeriö on kesäkuun alussa toimittanut sairaaloille ja terveyskeskuksille kirjeen, jossa kerrotaan lähiaikojen uusista valvontatoimista. Sivun alkuun
Ruusunmarja helpottaa nivelreumaa Ruusunmarja voi helpottaa nivelreumaa sairastavan oloa, kertoo Dagens Medicin-lehti. Tanskalais-saksalaisen tutkimuksen tuloksia esiteltiin Barcelonassa reumasairauksia käsittelevässä lääkärikonferenssissa. Berliinin ja Kööpenhaminan yliopistojen tutkimukseen osallistui 89 potilasta kuuden kuukauden ajan. 90 prosenttia keski-iältään 56-vuotiaista potilaista oli naisia. Potilaiden tavalliseen reumalääkitykseen yhdistettiin ruusunmarjasta tehtyä jauhetta. Potilaiden kipu väheni, liikkuvuus parani ja yleinen elämänlaatu kohentui. Kööpenhaminan yliopistollisen sairaalan ylilääkärin Kai Winterin mukaan ruusunmarjan vaikutus selittyy 90 prosenttisesti sen sisältämällä tulehdusta ehkäisevällä galaktolipidillä. Tanskalaiset ovat patentoineet galaktolipidin nimellä GOPO. Viisi aikaisempaa Scandinavian Journal of Reumatology -lehdessä julkaistua tutkimusta ovat osoittaneet ruusunmarjajauheen helpottavan nivelrikon oireita. Jauhe helpotti potilaiden oloa jo kolmessa viikossa. He pystyivät jopa vähentämään muuta lääkitystään. Sivun alkuun
Tulehduskipulääke piroksikaamin käyttöä rajoitetaan Lääkelaitos rajoittaa suun kautta annosteltavien tabletti- ja kapselimuotoisten piroksikaami-tulehduskipulääkkeiden käyttöä. Niitä ei tule jatkossa käyttää lyhytaikaisten kipu- ja tulehdustilojen hoitoon. Lyhytaikaisten kipu- ja tulehdustilojen hoitoon piroksikaamitabletteja tai -kapseleita käyttävien tulee lopettaa piroksikaamin käyttö ja olla tarvittaessa yhteydessä hoitavaan lääkäriin tai apteekkiin korvaavan lääkityksen saamiseksi. Suomessa myytävät piroksikaamivalmisteet ovat Felden 20 mg tablettina ja kapselina, Brexidol 20 mg tablettina ja Piroxal 20 mg tablettina. Rajoitukset eivät koske paikallisesti käytettävää piroksikaamigeeliä. Piroksikaamin on havaittu aiheuttavan suun kautta annosteltuna ruoansulatuskanavaan ja ihoon kohdistuvia vakavia haittavaikutuksia. Lääkelaitoksen tietoon on tullut 30 vuoden aikana 100 ilmoitusta piroksikaamin aiheuttamista haitoista. Suurimmassa osassa se on aiheuttanut ihottumaa tai nokkosrokkoa. Noin neljäsosa ilmoituksista on koskenut maha- tai pohjukaissuolihaavaumaa tai suolistoverenvuotoa. Vuonna 2006 piroksikaamilla on ollut Suomessa 1 400 käyttäjää. Piroksikaamia käytetään jatkossakin nivelrikon, nivelreuman ja selkärankareuman hoitoon silloin, kun muut tulehduskipulääkkeet eivät sovellu potilaalle. Sivun alkuun
Humpuukin määrä lisääntynyt laihdutusrintamalla Laihdutukseen liittyvien humpuukituotteiden määrä on lisääntynyt maailmalla muun muassa sähköpostimainonnan yleistymisen myötä. Humpuuki on maailmalla jo miljardiluokan bisnestä, Pohjoismaisen lihavuuskongressin puheenjohtaja Jarmo Kaukua kertoi vuoden laihdutuslimbon julkistamistilaisuudessa. Suomen Lihavuustutkijat ry:n puheenjohtaja Kirsi Pietiläisen mukaan humpuukituotteet hankaloittavat myös lääkäreiden työtä, sillä tuotteiden ajatellaan monesti olevan tavanomaista lääkehoitoa luonnollisempia. - Jos laihdutus ei tällaisella tuotteella ollutkaan pysyvää, monesti epäillään myös tavanomaisen laihdutushoidon pysyvyyttä, Pietiläinen totesi. Humpuukituote kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta Mistä humpuukituotteen sitten tunnistaa? - Humpuukia on tuote, joka kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, Kaukua opasti. Tuotetta mainostetaan usein ylisanoilla ja sen tehosta vakuutetaan vetoamalla asiantuntijoihin ja käyttäjien kokemuksiin. Jos valmisteen luvataan laihduttavan kuusi kiloa viikossa ilman ponnisteluita, kyseessä on varmasti humpuukituote. Humpuukituotteiden ainesosat kuulostavat usein mystisiltä ja mainoksissa puhutaan usein vuosisataisista perinteistä tai itämaisesta viisaudesta. Todellista tutkimustietoa ei tuotteiden taustalla yleensä ole. Suurin haitta rahojen menetys Vaikka tuotteen valmistajan yhteystiedot voivat mainoksesta löytyä, todellisuudessa valmistajaa tai maahantuojaa voi olla hyvin vaikeaa saada kiinni. Esimerkiksi vuoden laihdutuslimbo Biokolone-A -nesteuutteen kohdalla yhteystiedoissa mainittu numero olikin faksinumero. Tuotteella voi olla myös rahat takaisin -takuu. Monen kuluttajan pettymykseksi rahoja ei kuitenkaan ole kuulunut. Koska humpuukituotteita ei ole yleensä tutkittu oikeaoppisesti, niiden turvallisuudestakaan ei ole takuita. Suurin haitta lienee kuitenkin olevan rahojen menetys, sillä humpuukituotteet eivät yleensä tehoa. Sivun alkuun
LL Kim Janssonin väitöskirja Polven eturistisiteen leikkaushoito onnistuu yleensä hyvin Polven eturistisiteen repeämä voidaan menestyksellisesti korjata tähystysleikkauksella, osoittaa Helsingin yliopistossa tarkastettu väitöstutkimus. Urheilu ja vapaa-ajan liikunta ovat tavallisimpia polvivammojen aiheuttajia. Polven eturistiside on tärkein polvinivelen tukevuuteen vaikuttava rakenne, jonka vaurio voi johtaa polven löysyyteen ja pettämisen tunteeseen. Nykyisin suositaan eturistisiteen leikkaushoitoa, mikäli polvessa esiintyy jatkuvia oireita, potilas on liikunnallisesti aktiivinen ja haluaa jatkaa liikkumista samalla tasolla kuin ennen vammaa. Vaurioitunut eturistiside korvataan polvilumpio- tai polven koukistajajännesiirteellä tähystystekniikalla tapahtuvassa leikkauksessa. Leikkauksen jälkeisessä seurannassa käytetään yleensä kliinistä tutkimusta ja röntgenkuvausta. Magneettikuvausta voidaan myös käyttää, mikäli polvessa esiintyy kipua tai pettämisen tunnetta leikkauksen jälkeen. LL Kim Jansson tarkasteli väitöstutkimuksessaan neljän eri eturistisideleikkaustekniikan tuloksia sekä arvioi magneettikuvauksen soveltuvuutta leikkauksen jälkeiseen diagnostiikkaan. Sairaala ORTONissa tehtiin polven eturistisiteen korjausleikkaus 161 potilaalle, jotka satunnaistettiin neljään eri ryhmään riippuen käytetystä leikkaustekniikasta. Kahden vuoden seurannassa kaikilla tekniikoilla saavutettiin hyvä leikkaustulos, eikä ryhmien kesken ollut merkittäviä eroja. Kansainvälisen polvipisteytyksen mukaan yli 80 prosenttia potilaista oli tyytyväisiä leikkaustulokseen. Osalle leikkauspotilaista tehtiin polven magneettikuvaus Meilahden sairaalassa käyttäen useita eri kuvaustekniikoita. "Tulokset osoittavat, että eturistisiteen repeämä pystytään menestyksellisesti hoitamaan tähystysleikkauksella. Mikäli polvessa esiintyy vaivoja leikkauksen jälkeen, magneettikuvauksella voidaan useimmiten selvittää ongelman syy", väittelijä toteaa. Syynä vaivoihin on useimmiten uusi vamma tai porakanavien väärä sijainti. Magneettikuvauksella pystytään tarkasti arvioimaan eturistisidesiirteen kiinnittyminen, porakanavien sijainti sekä polvinivelen muut mahdolliset poikkeavuudet. Sivun alkuun
Terveyden edistämisen keskus (Tekry) julkisti 6.6. Terveyden edistämisen barometrin 2007, joka antaa kuvan terveyden edistämisen painoalueista, tulevaisuuden odotuksista ja toteutumisesta käytännössä. Terveyden edistämisen barometriin haastateltiin yhteensä 289 kunnanjohtajaa, kunnan terveysjohtajaa ja kansanterveysjärjestön johtajaa. Barometri julkaistiin 15. kerran. – Barometrin tulokset antavat viitteitä siitä, minkälaisin toimenpitein kansalaisten terveyttä voidaan edistää, kenellä on siitä vastuu ja miten kokonaisuutta tulisi hallinnoida, sanoo Tekryn suunnittelija Heikki Parviainen. Barometriin vastanneiden mukaan suhtautuminen terveyden edistämiseen jatkuu selkeästi myönteisenä. Toisaalta tilannetta ristiriitaisena pitävien osuus on suuri. Kansalaisten terveyttä heikentävinä alueina vastaajat nostivat terveyserot, ongelmallisena liiallisen yksilön vastuun korostamisen ja epäselvyyden toiminnan vastuunjaossa. Terveyden edistämisen kokonaisuus ei jäsenny selkeästi, eikä vastuita ole kunnissa ja järjestöissä määritelty. Uusjakoon terveyden edistämisen vastuut Erittäin myönteisenä barometrin vastaajat kokivat, että terveyden edistäminen on ollut paljon esillä ja tietous terveysasioista on lisääntynyt. Kunnissa on kuitenkin hyvin vaihtelevia käytäntöjä terveyden edistämisen vastuun jakautumisesta. Terveyden edistäminen mielletään kaikkien hallinnonalojen yhteiseksi haasteeksi, mutta puuttuu selkeä näkemys siitä, miten työ tulisi organisoida ja kenelle kuuluu johtajuus. Kuntien terveysjohtajista lähes 30 % ilmoitti, että terveyskeskus on pääasiallinen vastuutaho terveyden edistämisessä. Kunnanjohtajista lähes 20 % puolestaan ilmoitti vastuutahoksi perusturva- tai sosiaali- ja terveystoimen. Huomattavaa on se, että lähes 30 % kuntavastaajista ilmoitti, ettei vastuutahoa ole lainkaan. Myös järjestöjohtajien vastaukset olivat samansuuntaiset. Noin puolet järjestöjohtajista ilmoitti, että terveyden edistämisen vastuutahoa ei ole määritelty. Tekryn toiminnanjohtaja Mika Pyykön mielestä terveyden edistäminen pitäisi määritellä kunnan ylimmän johdon vastuulle. – Käytännössä terveyden edistäminen voisi kuulua esimerkiksi kunnan tai kaupungin apulaisjohtajalle. Olennaista on se, että vastuu alkaa kunnan ylimmästä johdosta ja läpäisee tätä kautta, tarvittavassa määrin terveydenhuollon erityisosaamista hyödyntäen, kaikki hallinnonalat. Kun rakenteet puuttuvat, ristiriitoja riittää Terveyden edistämisen näkyvyys politiikassa ja eri sektoreiden keskusteluissa on lisääntynyt. Yli 60 % kuntavastaajista ja järjestövastaajista ennakoi tilanteen vieläkin paranevan. Myönteistä kehitystä on tapahtunut erityisesti kunnissa, joissa myös terveyden edistämiseen käytettyä työaikaa ollaan lisäämässä. Kuitenkin lähes 50 % vastaajista näkee terveyden edistämisen tulevaisuuden ristiriitaisena. Keskeisin peruste on eriarvoisuuden lisääntyminen. Vastauksissa heijastuu ajankohtainen huoli sosioekonomisten terveyserojen kasvamisesta. Myös yksilön vastuun liiallinen korostaminen nähtiin jossain määrin ongelmallisena. Terveyden edistämisen vaikutusten arviointi ja terveysvalistuksen vaikutus nähtiin erityisen haasteellisena. Perusteluiksi nostettiin mm. turhautuminen, jota tuotti se, että tiedosta huolimatta terveyden edistäminen ei tuota toivottua tulosta. Tehdään paljon, mutta se ei tehoa. Ongelma koetaan myös rakenteellisena: terveyden edistämisestä puhutaan, mutta toiminnalta puuttuvat rakenteet. Valtiovallan ohjeistus nähtiin tärkeäksi terveyden edistämisen mahdollistajana. Toisena tärkeänä nähtiin kunnat sekä yhteistyökumppaneiksi kuntien ja valtion rinnalle nousivat järjestöt, sektoritutkimuslaitokset sekä kunnan hallinnonaloista erityisesti terveydenhuolto. – Se, että terveyden edistäminen on mukana omana politiikkaohjelmanaan keväällä aloittaneen hallituksen ohjelmassa, on osoitus ajattelutavan läpimenosta myös korkeimmalla päätöksenteon tasolla, sanoo Mika Pyykkö. Hän uskoo, että tahtotila on olemassa, ja nyt on edettävä perusrakenteiden luomiseen. Barometrin vastaajat näkivät laaja-alaisen terveyden edistämisen kehittämisessä myös erittäin merkittävänä eri toimijoiden välisen verkostoitumisen. Eri toimijat tavoittavat eri kohderyhmiä, joita yhden tahon olisi pirstaloituneessa yhteiskunnassa vaikea tavoittaa. Elintapatekijöissä eri painoarvoja Kaikki vastaajat korostivat terveellisen ravitsemuksen ja liikunnan merkittävyyttä terveyden edistäjäksi. Lisäksi kuntien terveysjohtajat korostivat tupakoimattomuutta ja alkoholin kohtuukäyttöä. Yli puolet kuntajohtajista nosti myös työkyvyn edistämisen ja liikenneturvallisuuden terveyden edistämisen kohteiksi. Järjestöjohtajien painoalueiksi nousivat sosiaalisten verkostojen vahvistaminen ja syrjäyttämisen ehkäisy sekä mielenterveyttä edistävien tekijöiden tukeminen. – Järjestöjohtajien mielestä myös työkyvyn ja terveellisen ravitsemuksen edistäminen saavat jatkossa lisää painoarvoa, toteaa Tekryn suunnittelija Heikki Parviainen. Puolet kaikista vastaajista oli sitä mieltä, että parhaiten voidaan vaikuttaa terveelliseen ruokavalioon. Lisäksi nostettiin mahdollisuudet vaikuttaa riittävään liikuntaan ja alkoholin kohtuukäyttöön. Liikunnan edistämisessä nousi esiin myös työnantajan rooli terveyden edistäjänä. Terveysjohtajien vastauksissa korostui myös tupakointiin vaikuttaminen ja järjestöjohtajilla sosiaalisten verkostojen rakentaminen. Vastaajien mielestä vähiten voidaan vaikuttaa seksuaaliterveyteen. Tulevaisuuden haasteiksi lähes 70 % kuntavastaajista nosti työkyvyn edistämisen. Lisäksi yli puolet vastaajista korosti ehkäisevän päihdetyön, liikunnan, terveellisen ravitsemuksen ja mielenterveyden edistämistä. Järjestövastaajista yli 70 % nosti sosiaalisten verkostojen tukemisen ja lisäksi syrjäyttämisen ehkäisyn, mielenterveyttä tukevien tekijöiden vahvistamisen sekä työkyvyn merkityksen. Terveyden edistämisen barometri 2007 internetissä. Sivun alkuun
YTM Hanna Toiviaisen väitös Kuluttajapotilas asettaa lääkärin ja koko terveyspolitiikan uusien haasteiden eteen Lääkäri kohtaa vastaanotollaan yhä useammin potilaan, joka heti tullessaan ilmoittaa, mitä tutkimuksia, toimenpiteitä ja lääkkeitä hän haluaa. Yksityislääkärit suhtautuvat potilaiden kuluttajarooliin myönteisemmin kuin julkisella sektorilla työskentelevät, osoittaa Helsingin yliopistossa 8.6. tarkastettava väitöstutkimus. Konsumerismi terveydenhuollossa tarkoittaa potilaan kuluttaja-aseman korostumista; omaa aktiivisuutta ja valinnanvapautta. Käsitys potilaasta kuluttajana on alkujaan lähtöisin kuluttajaliikkeestä, mutta myös kaupallisen mallin tuomisesta terveydenhuoltoon. Terveydenhuollon hallinnossa ja terveyspolitiikassa korostetaan nykyään potilaan omaa aktiivisuutta ja osallistumista hoitoon, ja tämä ilmiö on kansainvälinen, toteaa väitöstutkimuksen aiheesta tehnyt YTM Hanna Toiviainen. Esimerkiksi Euroopan unionissa lääketeollisuus yritti vuosina 2001 - 2003 saada reseptilääkkeiden yleisömainonnan sallituksi, ja toiminta on aktivoitunut uudelleen. Myös kaupallisten geenitestien yleisöön kohdistuvasta mainonnasta käydään kriittistä keskustelua. "Palvelujen kaupallistuminen kohdistaa lääkärityöhön uusia odotuksia. Yhä useampi potilas haluaa asettua hoitosuhteessa entistä tasavertaisempaan asemaan, neuvottelemaan lääkärin kanssa tai jopa sanelemaan, kuinka häntä tulee hoitaa", Toiviainen sanoo. Suomessa potilasjärjestöjen määrä on 1990-luvulta lähtien lisääntynyt kiihtyvää vauhtia. Lääkärit eivät 1990-luvun puolivälissä suhtautuneet innostuneesti ajatukseen, että kuluttajaliikkeet jakaisivat tietoa hoitokäytännöistä, ja terveydenhuollon ammattilaiset suhtautuivat 1990-luvun lopulla geeniseulontojen ja geenitestien käyttöönottoon ja laajentamiseen varovaisemmin kuin maallikot. Vuoden 2002 lääkärikyselyssä lääkärit suhtautuivat kielteisesti reseptilääkkeiden yleisömainontaan. Yli kolmannes piti lääkemainoksia yleensäkin haitallisina tai hyödyttöminä tiedon jakamisessa väestölle. Yli puolet potilastyötä tekevistä lääkäreistä raportoi, että heillä on usein potilaita, jotka ilmoittavat jo vastaanotolle tullessaan haluavansa tiettyjä tutkimuksia, toimenpiteitä ja lääkkeitä, ja että tällaisten potilaiden määrä lisääntyy koko ajan. Joka viides lääkäri koki tilanteen hoitosuhteen kannalta myönteisenä, kun taas kaksi viidestä koki sen kielteisenä. Yksityislääkärit suhtautuivat potilaiden kuluttajarooliin myönteisemmin kuin julkisella sektorilla työskentelevät. "Aktiiviset kuluttajapotilaat haastavat yhteiskunnalliseen keskusteluun potilaan tekemistä valinnoista ja osallistumisesta hoitopäätöksentekoon sekä potilaiden osallistumisesta terveyspolitiikkaan yleensä", Toiviainen sanoo. Muuttuminen asiakkaiksi ja kuluttajiksi ei ole vain yksilöiden roolin ja vallan uudelleenjakoa, vaan se vaikuttaa suhteiden muuttumiseen myös järjestelmätasolla kansalaisen ja valtion sekä julkisen ja yksityisen terveydenhuollon rooleissa. "Tässä nousee esille laajoja terveyspoliittisia kysymyksiä", Toiviainen toteaa. Sivun alkuun
LL Kaisa Huotarin väitös:Tekonivelinfektioita arvioitua enemmänSuomessa
tehdään vuosittain yli 15 000 lonkan tai polven tekonivelleikkausta.
Nykyaikainen tekonivelkirurgia parantaa potilaiden toimintakykyä ja
helpottaa kipua. Vaikka leikkauksen jälkeisten infektioiden ilmaantuminen on
selvästi vähentynyt tekonivelkirurgian alkuaikoihin verrattuna, edelleen osa
tekonivelleikkauksista voi johtaa infektioon.
|
 | toimii tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja -vammojen ehkäisemiseksi, tule-sairaiden ja -vammaisten henkilöiden hoitoon pääsyn helpottamiseksi, riittävien palvelujen saamiseksi toimintakyvyn ja kunnon ylläpitämiseksi |
| keskittyy tule-sairaiden ja vammaisten henkilöiden sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä heidän työ- ja liikkumisolojensa kehittämiseen |
| vaikuttaa jäsenyhteisönsä näkökulmia yhteen sovittaen ja yhteistoiminnassa syntyneellä tiedolla ja kokemuksella sekä yhteiskunnan päättäjiin että yleiseen mielipiteeseen. |
Suomen Tule ry:n merkittävämpänä tehtävänä on luoda Kansallinen tule-ohjelma vuosina 2005-2009.
Kevyt ruoka laihduttaa vaikka sitä söisi enemmän
Keveään ruokavalioon vaihtavat laihtuvat, vaikka he alkaisivat syödä enemmän. Laihtuminen on yhtä tehokasta kuin henkilöillä, jotka vähentävät syömistään ja rasvan saantia.
Tiedot ilmenevät yhdysvaltalaistutkimuksesta, johon osallistui 658 ylipainoista ja verenpaineongelmaista miestä ja naista.
Kolmannes heistä vähensi puoleksi vuodeksi suolan saantiaan, lisäsi liikuntaa ja pyrki laihtumaan syömällä pienempiä annoksia ja vähemmän rasvaa. Toinen kolmannes teki muuten samoin, mutta annosten pienentämisen sijaan he ottivat vielä tiukemman linjan rasvojen suhteen ja lisäsivät vihannesten ja hedelmien osuutta ruokavaliossaan. Lopuille tutkijat tarjosivat pelkkää neuvontaa. Ruoka-liikuntaryhmäläisiä tuettiin kahdenkeskisissä ja ryhmätapaamisissa, joita oli yhteensä 18.
Liikuntatottumuksiaan ja ruokavaliotaan muuttaneiden energiansaanti väheni yhtä paljon ja he myös laihtuivat yhtä hyvin riippumatta siitä kumpaa ruokavaliota he noudattivat. Parhaiten laihtuivat kuitenkin ne, jotka eniten vähensivät ruokansa energiapitoisuutta.
Tutkijat uskovat tutkimansa kevyen ruokavalion olevan hyvä ja ennen kaikkea positiivinen ja terveellinen tapa laihduttaa. Sen noudattaminen saattaa myös olla helpompaa kuin syömisen vähentämiseen perustuvien dieettien, koska laihduttaja voi jopa suurentaa ruoka-annoksiaan ja silti vähentää energiansaantiaan.
Uutispalvelu Duodecim (*)
(American Journal of Clinical Nutrition 2007;85:1212-1221)
Reumapotilaiden rystystekoniveltutkimus
Rystysnivelet vaurioituvat usein reumaa sairastavilla potilailla. Rystysnivelten toiminnanvajausta, virheasentoja ja kipua voidaan helpottaa tekonivelleikkauksilla. Maailmanlaajuisesti eniten käytetään Swanson-merkkistä silikonista valmistettua tekoniveltä, jota pidetään yleisesti ensisijaisena hoitovaihtoehtona.
Muunlaisia tekonivelversioita on ennen ja jälkeen Swanson-tekonivelen kehitetty usein huonolla menestyksellä rystysnivelen suuresta liikelaajuudesta ja siihen kohdistuvista voimista johtuen. Tässä väitöskirjassa selvitetään toisen silikonisen Sutter-rystystekonivelen toimivuutta reumapotilailla. Väitöskirja perustuu kahteen tutkimukseen, joista toinen satunnaistettu seurantatutkimus kahden yllämainitun tekonivelen välillä tehtiin OYS:ssä ja toinen Sutter-tekonivelen saaneiden potilaiden seurantatutkimus Reumasäätiön sairaalassa Heinolassa.
Aiemmissa tutkimuksissa ja tässä väitöskirjassa todetaan reumapotilaiden kivun helpottavan, sormien liikeradan siirtyvän toiminnallisemmalle alueelle ja virheasentojen korjaantuvan. Nämä muutokset ovat oleellisesti samankaltaisia molempia tekoniveliä käyttäen.
Haittavaikutukset olivat tavallisempia Sutter-tekoniveltä käyttäen. Heinolassa tehdyssä seurantatutkimuksessa todettiin uusintaleikkausten olevan yleistä Sutterin implantin saaneilla potilailla. Proteesista irtoavien mikropartikkeleiden aiheuttaman luun syöpymisen todettiin olevan yleisempää Sutter-tekonivelen saaneiden potilaiden kämmen- ja sormiluissa kehittämäämme luokitusta käyttäen. Lisäksi voitiin todeta proteesien hajoamisen olevan yleistä molemmissa ryhmissä.
Yhteenvetona todettiin Swanson-tekonivelen olevan edelleen ensisijainen vaihtoehto, mutta mikäli kehitetään yhtä hyvin toimiva tekonivel reumapotilaiden rystystekonivelleikkauksiin, silikonisista tekonivelistä pitäisi luopua niihin liittyvien myöhäisongelmien takia.
Osasairauspäivärahan käyttö oletettua vähäisempää
Osasairauspäivärahan oli jo tänä vuonna tarkoitus helpottaa 9 000 pitkään sairauslomalla olleen paluuta työhön osapäiväisesti. Nyt määrä näyttäisi jäävän noin 3 000:een eli kolmasosaan tavoitteesta.
Uuden, vuoden 2007 alussa käyttöön otetun osasairauspäivärahan ehdot ovat kireämmät kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, missä osasairauspäivärahasta on vuosien kokemus.
Kelan tutkija Lauri Virta, jota haastatellaan Kelan sanomien tuoreimmassa numerossa, on toiveikas osasairauspäivärahan käytön yleistymisen suhteen, mutta hän uskoo että etuuden myöntämisehtoja täytyy vielä tarkistaa. Suomi tulee seuraamaan muiden Pohjoismaiden esimerkkiä, Virta arvioi.
Suomessa osapäiväinen sairausloma, jonka ajalta voidaan maksaa osasairauspäivärahaa, tulee ajankohtaiseksi vasta 60 sairauspäivärahapäivän jälkeen eli käytännössä sairausloman kestettyä noin 80 kalenteripäivä .
Muissa Pohjoismaissa osasairauspäiväraha on vaihtoehto jo sairausloman alussa.
Osapäiväinen sairausloma, jonka ajalta Kela voi maksaa osasairauspäivärahaa, pohjautuu vapaaehtoiseen sopimukseen kokopäiväisesti työskennelleen työntekijän ja hänen työnantajansa välillä.
Työterveyshuollon tuella työntekijälle järjestetään pitkän sairausloman jälkeen räätälöity, pehmeä lasku takaisin työhön. Osasairauspäivärahalla työntekijä tekee ansiotyötään ja saa palkkaa 40-60 prosenttia kokopäivätyön ansioista. Osasairauspäiväraha on puolet tavallisesta sairauspäivärahasta.
Osapäiväisen työssäolon ei tule kuitenkaan vaarantaa työntekijän toipumista sairaudestaan.
Nivelrikon alkuvaihe on oireeton, jolloin taudin diagnosointi on vaikeaa. Nivelrikko havaitaan yleensä vaiheessa, jolloin nivelpinnat ovat merkittävästi kuluneet. Koska nivelrusto uusiutuu heikosti, hoitomahdollisuudet ovat silloin heikot. Nykyiset hoitomenetelmät ovat lähinnä kipua lievittäviä, eikä ruston kuntoa voida koskaan palauttaa täysin ennalleen.
Nivelrikon havaitseminen taudin varhaisessa vaiheessa voisi mahdollistaa tehokkaammat hoitomenetelmät ja esimerkiksi potilaan elämäntapamuutoksilla voitaisiin ehkä merkittävästikin hidastaa nivelrikon etenemistä ja parantaa potilaan elämänlaatua. Nykyiset nivelrikon diagnosointimenetelmät ovat kuitenkin epäherkkiä, eikä nivelrikkodiagnoosi ole siten mahdollinen taudin varhaisessa vaiheessa.
Useat tutkijat ovat esittäneet, että ultraäänen avulla voitaisiin havaita nivelrikolle tunnusomaisia rustomuutoksia. Ultraääni soveltuu ruston kuvantamiseen, mutta äänen ja kudoksen fysikaalisiin vuorovaikutuksiin perustuen mitatusta ultraäänisignaalista voidaan laskea myös ruston rakennetta ja koostumusta kuvaavia parametreja. Ultraääntä voidaan myös hyödyntää mekaanisessa ruston jäykkyysmittauksessa, jolloin ultraäänen avulla mitataan rustokerroksen paksuus ja ruston puristuma. Tämä parantaa jäykkyysmittauksen tarkkuutta.
Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin, miten ultraäänen heijastuminen ruston pinnalta käyttäytyy rustovaurion edetessä. Myös ultraäänen nopeutta ja vaimenemista tutkittiin terveessä ja vaurioituneessa rustokudoksessa. Työssä selvitettiin myös, muuttuvatko ruston akustiset ominaisuudet kudoksen mekaanisen koestamisen aikana, ja onko mahdollisilla muutoksilla vaikutuksia ruston jäykkyysmittauksen tarkkuuteen. Kaikki mittaukset suoritettiin ihmisen, naudan tai porsaan nivelrustonäytteille laboratorio-olosuhteissa.
Työssä havaittiin, että ultraäänen heijastus ilmensi tarkasti nivelruston pinnan alkavaa vauriota. Myös ultraäänen nopeus ja vaimeneminen riippuivat merkittävästi nivelruston vaurioasteesta. Ruston mekaanisen kuormittamisen havaittiin aiheuttavan muutoksia ultraäänen nopeudessa ja vaimenemisessa. Ultraäänen nopeuden muutokset voivat synnyttää epätarkkuutta ultraääniavusteisesti määritettyyn ruston jäykkyyteen, joskaan tämä ei välttämättä vaikuta menetelmän diagnostiseen käytettävyyteen.
Tutkimustulokset osoittavat, että ultraäänimenetelmät ovat herkkiä nivelrikolle tyypillisten kudosmuutosten havaitsemiseen. Väitöskirjatyössä testattuihin menetelmiin perustuva kliininen ultraäänimenetelmä voisi varhaistaa nivelrikkodiagnoosia merkittävästi.
Copyright Duodecim 2004. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa. Kielto koskee materiaalin käyttöä frame-tekniikalla, linkittämällä suoraan tähän tiedostoon sekä kaikkeen muuhun toimintaan mm. cache- ja proxy-tekniikalla. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen muillakin tavoilla kielletään. Tämä koskee myös tulostusta ja tallennusta muuhun kuin yksityiseen käyttöön.
|
Suomen Nivelyhdistys ry - toimisto@niveltieto.net - (09) 2712312 - PL 1328, 00101 Helsinki |
