|
|
Tuoreimmat uutisetTäältä löydät viimeisimmät nivelasioihin ja terveyteen muuten liittyvät uutispoiminnat. Vanhemmat uutiset löytyvät vasemman reunan napeista.
Eiran sairaala Nivelneuvonnan tukijaksi Ilmaisessa Nivelneuvonnassa vapaaehtoiset nivelneuvojamme vastaavat niveliin liittyviin kysymyksiin, antavat tietoa ja tukevat sairastavaa. He myös ohjaavat tarvittaessa apua tarvitsevat oikeiden palvelujen piiriin niin terveyden- kuin sosiaalihuollossa. Nivelneuvonta ei vastaa lääkärin vastaanottoa tai muita terveydenhuollon palveluita. Nivelneuvojiamme auttaa kuitenkin niveliin perehtynyt lääkäri vaikeimmissa kysymyksissä. Voit kysyä neuvojiltamme asioita, joita et ole päässyt kysymään muualta.
Terveyden edistämisen barometri 2010: Kuntalaiset eivät usko vaikutusmahdollisuuksiinsa Suomalaiset eivät usko voivansa vaikuttaa päätöksentekoon kotikunnassaan. Yli puolet, 57 prosenttia, kansalaisista pitää mahdollisuuksiaan vaikuttaa kotikuntansa päätöksentekoon heikkoina. Kuntapäättäjät taas näkevät asiat toisin kuin kansalaiset. Kunnanjohtajista kolme neljäsosaa pitää kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia joko erinomaisina tai hyvinä. Järjestöjohtajat pitävät kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia kaikkein heikoimpina. Lisäksi vain noin puolet kansalaisista katsoo yhdenvertaisen kohtelun toteutuvan kotikunnassaan hyvin. Tulokset selviävät Terveyden edistämisen keskus ry:n (Tekry) Terveyden edistämisen barometrista 2010, joka julkaistiin 28.4. Helsingissä.
Kuntalaisten ja päättäjien näkemykset eivät kohtaa Tekryn suunittelijan Heikki Parviaisen mielestä syynä kansalaisten tyytymättömyyteen voi olla se, että kunnissa päätettävät asiat tuntuvat vierailta. - Isot
asiakokonaisuudet ja tulevaisuuteen vaikuttavat
linjaukset saattavat tuntua kuntalaisista vaikeasti
hahmoteltavilta. Myöskään kaikkia vaikuttamiskanavia
ei välttämättä tunneta. - Kunnanhallitusten puheenjohtajien ja kunnanjohtajien vastauksissa korostuvat muita vastaajia enemmän kansalaisten tahtoon liittyvät syyt, kuten kansalaisten passiivisuus sekä kiinnostuksen puute päätöksentekoa ja vaikuttamista kohtaan. Toisaalta he korostavat myös päätöksentekoon liittyvää kompromissien tekoa, Parviainen kertoo. Parhaina keinoina kansalaisten osallisuuden vahvistamiseksi nähdään kunnan palveluiden, kuten kirjastotoimen, liikuntapaikkojen ja kulttuurin tarjoaminen sekä vapaaehtoistoiminta. Myös kansalaisten oman aktiivisuuden merkitystä korostetaan. Kuntapäättäjien näkemysten mukaan juuri yksilöiden arvot ja asenteet vaikuttavat eniten terveyteen. Terveyden edistämisen näkymät ristiriitaisia - Heikko kuntatalous ei edistä terveyttä
Kuntavastaajien odotukset terveyteen ja
hyvinvointiin liittyvien tekijöiden kehityksestä
tulevaisuudessa ovat osin myönteisiä, mutta ilmassa
on myös uhkia. Kuntavastaajista 42 prosenttia pitää
terveyden edistämisen tulevaisuutta ristiriitaisena
ja varsinkin kunnanhallitusten puheenjohtajat jopa
synkkänä. Odotukset ovat samankaltaisia myös
järjestöissä. - Kuntataloutta ravistelevasta taantumasta ja Paras-hankkeen hallinnollisista myllerryksistä huolimatta terveyttä vahvistavia toimintoja ja palveluita halutaan kunnissa ylläpitää ja niiden rahoitusta jopa lisätä. Tämä on terveyden edistämisen kannalta myönteinen asia, arvioi Parviainen. Erityisesti järjestöjen vastauksissa näkyy huoli Suomen talouskehityksestä ja sen heikompiosaisten asemaa heikentävistä vaikutuksista. Järjestövastaajat toivat esille resurssien niukkenemisen, sosioekonomiset terveyserot ja myös terveyden edistämisen toimien ja yleensä ennaltaehkäisyn tulosten näytön hankaluuden. - Yhteiskunnallinen murros ja taloustilanne näkyy järjestökentän mielipiteissä kuntakenttää vahvemmin. Samoin Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen vähentymisen koetaan vaikuttavan järjestöjen toimintamahdollisuuksiin, Parviainen toteaa. Sivun alkuun
Laihduttaminen ei vähennä luiden massaa tai lujuutta, vaikka se kiihdyttääkin luiden aineenvaihduntaa. Tämä selviää UKK-instituutin tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimus selvitti painonpudotuksen vaikutusta luukatoon ja luiden murtumaherkkyyteen. - Useinhan kuulee sanottavan, että liikapaino suojaa luukadolta. Päätelmä perustuu muun muassa siihen, että luusto tarvitsee kuormitusta, ja liikapaino puolestaan aiheuttaa sitä, sanoo erikoistutkija Kirsti Uusi-Rasi UKK-instituutista. Tutkimus ei kuitenkaan viittaa siihen, että laihtuminen vastaavasti heikentäisi luustoa. Tutkimukseen osallistuneet naiset laihtuivat keskimäärin lähes kymmenen kiloa kolmen kuukauden intensiivisellä laihdutusjaksolla. Laihdutuksessa käytettiin erittäin niukkaenergiaisia laihdutusvalmisteita. Laihdutusta seurasi 9 kuukauden painonhallintajakso. Kehon koostumus sekä luun massa mitattiin ennen ja jälkeen laihdutusjakson ja vielä painonhallintajakson päätyttyä. Luun aineenvaihdunnan määrittämiseksi otettiin verinäytteet. Lisäksi mitattiin lihasvoimaa, lihasten voimantuottoa ja ketteryyttä. Laihdutuksen todettiin parantavan hieman tutkittavien suorituskykyä. Luun aineenvaihdunta (sekä uudismuodostus että hajoaminen) kiihtyi laihdutuksen aikana, mutta palautui lähtötasolle painonhallintajakson aikana. Luustomuutokset olivat niin pieniä, ettei niillä ole kliinistä merkitystä. Ainoa merkittävä muutos tapahtui värttinäluun distaalipäässä (ranteen puoleinen pää), jossa taivutusvastus pieneni keskimäärin neljä prosenttia. Sen sijaan sääriluussa, johon painon aiheuttama kuormitus kohdistuu, ei tapahtunut muutoksia tutkittavien laihtumisesta huolimatta. - Liikunta on voinut suojata painoa kantavaa luustoa ja korvata laihtumisen aiheuttaman kuormituksen vähenemisen. Liikunnan aiheuttama kuormitus on luonteeltaan dynaamista ja kuormittaa luustoa monipuolisemmin kuin liikapainon aiheuttama staattinen kuormitus, sanoo Uusi-Rasi. Liikunta voi myös tehostaa kalsiumin imeytymistä, mikä voi osittain selittää sen, miksi sääriluu ja värttinäluu käyttäytyivät eri tavoin. - Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että vaikka luun aineenvaihdunta kiihtyi laihduttamisen aikana, laihduttamisesta ei ollut haittaa luumassalle tai luun lujuudelle. Laihduttaessa tulee kuitenkin huolehtia riittävästä suojaravintoaineiden saannista. Liikunta sekä tukee laihduttamista että turvaa luuston terveyttä, Uusi-Rasi toteaa. Tutkittavat pitivät liikuntapäiväkirjaa, johon kirjattiin harrastus- ja hyötyliikunta. Eniten laihtuneet myös harrastivat liikuntaa eniten. Vuoden kestäneeseen tutkimukseen osallistui 75 ylipainoista naista (painoindeksi > 30), joista pääosa oli Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Koukkuniemen vanhainkodin henkilökuntaa.Sivun alkuun
Hyötyliikunta helpottaa fibromyalgiaa sairastavan kipuja Portaiden kävely, puutarhatyöt ja muu arkinen hyötyliikunta voivat lievittää fibromyalgiaa sairastavien särkyjä, yhdysvaltalaistutkimuksesta ilmenee. Tulokset ovat tervetulleita, sillä vaikka liikunta tunnetusti vähentää fibromyalgian oireita, harva potilas onnistuu liikkumaan riittävästi hyötyäkseen liikunnasta. Pätkittäinen hyötyliikunta näyttäisi kuitenkin onnistuvan useammilta. Tutkimuksessa 84 fibromyalgiapotilasta satunnaistettiin kolmeksi kuukaudeksi liikuntaryhmään tai ohjattuun koulutus- ja tukiryhmään. Liikuntaryhmässä potilaita opastettiin kohtalaisen rasittavaan hyötyliikuntaan. Tavoite oli vähitellen päästä puolen tunnin liikuntaan ainakin viitenä päivänä viikossa. Hyötyliikkujat onnistuivat lisäämään fyysistä aktiivisuuttaan 54 %. Verrokkeihin nähden myös heidän toimintakykynsä parani ja he kokivat kipujensa lieventyneen enemmän. Hyötyliikunta ei vähentänyt uupumusta, masennusta, kosketusherkkyyttä tai painoindeksiä tai parantanut kävelytestien tuloksia. Tutkijat huomauttavat, että vaikka hyötyliikunta sai potilaat liikkumaan enemmän, he liikkuivat silti vähänlaisesti. Hyötyliikunnan vaikutukset voisivat siis olla suurempiakin. Fibromyalgiaa sairastava kokee jatkuvia kipuja eri puolilla kehoa sekä mm. uniongelmia, väsymystä ja uupumusta. Todennäköisesti oireilu johtuu keskushermoston häiriöstä, mutta tarkkaa syytä ei tiedetä. Fibromyalgiaa sairastaa 2-4 ihmistä sadasta. Suurin osa potilaista on naisia. Uutispalvelu Duodecim (*) (Arthritis Research & Therapy 2010;12:R55)
Lääkkeiden viitehintajärjestelmän aikaansaama hintakilpailu säästi ensimmäisen vuoden aikana sairausvakuutuksen lääkemenoja 76 miljoonaa euroa ja potilaiden lääkemenoja 33 miljoonaa euroa.
Tiedot ilmenevät Kelan tilastoista. Viitehintajärjestelmän säästöjä on arvioitu vertaamalla sairausvakuutuksen korvaamien lääkevaihtoon kuuluvien lääkkeiden toteutuneita kustannuksia kustannuksiin, jotka olisivat syntyneet, jos lääkkeiden hinnat olisivat olleet samalla tasolla ja korvausjärjestelmä samanlainen kuin maaliskuussa 2009. Viitehintajärjestelmä otettiin käyttöön huhtikuun alussa 2009. Lääkevaihtoon kuuluvia, korvattavia lääkkeitä hankittiin 12 ensimmäisen kuukauden aikana 27 miljoonalla reseptillä. Lääkärin määräämä lääke oli jo valmiiksi hinnaltaan viitehintainen tai sitä edullisempi kolmessa neljäsosassa resepteistä. Lääke vaihdettiin apteekissa edullisempaan 15 prosentissa ostoista ja ostaja kielsi vaihdon 8 prosentissa. Lääkärit kielsivät vaihdon 0,5 prosentissa ostoista. Kilpailu vei hinnat alas Lääkeyhtiöiden välille viitehinta on tuonut kovan kilpailun. Tilastokeskuksen mukaan korvattavien lääkkeiden hinnat laskivat viime vuonna 5,6 prosenttia. Patenttisuojattuja lääkkeitä myyvien yhtiöiden tulokset ovat laskeneet selvästi, mutta rinnakkaislääkkeitä valmistavilla yhtiöillä on mennyt hyvin. – Monissa molekyyleissä rinnakkaislääkeyritysten markkinaosuudet ovat kasvaneet sekä volyymeissä että rahallisesti, mutta hintakilpailu on jo mennyt varsin hurjaksi, sanoo Rinnakkaislääketeollisuus ry:n toiminnanjohtaja Heikki Bothas. Hinta on rinnakkaislääkeyhtiöiden ainoa valtti. Kun alkuperäisyhtiöt laskevat hintojaan, rinnakkaislääkeyhtiöiden on pakko vastata. Viitehintajärjestelmä on mahdollistanut nopean hintojen laskun. – Tuotteen hinta voi pudota kymmeniä prosentteja, mutta nousu on vaikea, jos on useampi kilpailija markkinoilla. Kaikkien toimijoiden pitäisi nostaa hintaa, jotta se voisi nousta, Bothas sanoo. Lääketeollisuus ry:n lääkepoliittinen johtaja Sirpa Rinta sanoo, että alkuperäislääkkeitä myyvien yhtiöiden tilanne vaihtelee. – Suurimmat muutokset ovat tulleet muutamissa tuotteissa. Alun perinkin oli nähtävissä, että patenttisuojattujen lääkkeiden mukaanotto viitehintakilpailuun vaikuttaa erityisesti tiettyihin yrityksiin, Rinta sanoo. Viitehintalain takia vaihtokelpoisiksi tuli paljon käytettyjä, patenttisuojattuja lääkkeitä verenpaineen, kolesterolin, skitsofrenian ja Alzheimerin taudin hoitoon.
Yhdysvaltalaiskirurgit voivat alkaa kouluttaa itseään kannettavien päätelaitteiden, lähinnä älypuhelimien, avulla. Sikäläinen lääketieteen koulutusta ja mahdollisimman vähäinvasiivisten leikkausten simulaattoreita kehittävä ja myyvä Simbionix tuo markkinoille lääkärien koulutukseen tarkoitetun mobiilisovelluksen. Interaktiivisen kirurgisten toimenpiteiden kurssin voi ladata Applen laitteisiin. Se pyörii niin iPhonessa, iPodissa kuin uudessa iPadissakin. Yhtiö kehittää sovelluksesta versiota myös muihin mobiileihin käyttöliittymiin. Simbionix perustelee tiedotteessa uutta tuotettaan sillä, että Manhattan Researchin mukaan vuonna 2012 neljä viidestä amerikkalaislääkäristä käyttää älypuhelinta pääasiallisena kanavana työhön liittyvän tiedon hankkimisessa. Se tarkoittaa kuvia, potilastietoja, laboratoriotuloksia ja niin edelleen. - Älypuhelimet ovat nopeasti tulossa korvaamattomaksi lääkärin työkaluksi. Mobiili koulutusohjelma antaa lääketieteellisten laitteiden valmistajille tehokkaan tavan kertoa lääkäreille, kuinka erilaisia kirurgisia välineitä käytetään turvallisesti, sanoo Simbionixin lääketieteellisen koulutuksen johtaja Paul Jensen. Avattuaan mobiilisovellusten pään kirurgiassa, Simbionix aikoo jatkossa tuoda markkinoille koulutusohjelmia myös muille erikoisaloille ja toimenpiteisiin.
Joka viides ikäihminen käyttää sopimattomia lääkkeitäääKeskimäärin yksi viidestä yli 65-vuotiaasta suomalaisesta käytti vuonna 2007 jotakin ikääntyneille potentiaalisesti sopimattomaksi määriteltyä lääkettä, ilmenee Yliopiston Apteekin ja Kelan reseptitietokannoista. Tietokantoja on käytetty aineistona Helsingin yliopiston sosiaalifarmasian osastolla Maarit Dimitrowin pro gradu -tutkielmassa ja Saija Leikolan valmisteilla olevan väitöskirjassa. Molemmissa tutkitaan vanhuksille potentiaalisesti sopimattomiksi määriteltyjen lääkkeiden eli niin sanottujen Beers-lääkkeiden käyttöä suomalaisilla yli 65-vuotiailla avohoitopotilailla. Tutkimuksissa selvitettiin mahdollisuutta vähentää vanhuksille potentiaalisesti sopimattomien lääkkeiden käyttöä erityispätevyyden suorittaneen farmaseutin tai proviisorin tekemän lääkehoidon kokonaisarvioinnin avulla. Potilasaineistona käytettiin lääkehoidon kokonaisarviointikoulutukseen osallistuneiden 65-vuotta täyttäneitä potilastapauksia, joita oli yhteensä 122. Lääkehoidon kokonaisarvioinnin avulla potentiaalisesti sopimattomia lääkkeitä käyttävien 60 vanhuksen määrää saatiin vähennettyä 30 prosentilla. Käytettyjen sopimattomien lääkkeiden kokonaismäärää (79) saatiin puolestaan vähennettyä 38 prosenttia. - Tutkimustulokset antavat lisänäyttöä siitä, että lääkehoidon kokonaisarvioinnin pitäisi kuulua kiinteästi vanhusten terveydenhoitoon. Jokaisen vanhuksen lääkehoito pitäisi tarkistaa vähintään kerran vuodessa, kuten sosiaali- ja terveysministeriö on suosittanut, sosiaalifarmasian professori, FaT Marja Airaksinen sanoo.
Päijät-Häme perustaa reumayksikönReumasäätiön sairaalan konkurssin jälkeen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä suunnittelee jo korvaavan hoidon järjestämistä. Reumasairaaln potilashoito loppuu ensi viikon lopulla. Lähiviikkoina terveysyhtymä keskittyy kiireellistä hoitoa tarvitsevien potilaiden hoitoon. Varsinainen reumaklinikka on tarkoitus perustaa vielä huhtikuun aikana. Poliklinikka aloittaa ensin väliaikaisissa tiloissa. Henkilökunta pyritään palkkaamaan Reumasäätiön sairaalan vakinaisesta henkilökunnasta. – Reumatologeista ja reumaortopedeista on maassamme suuri pula. Päijät-Hämeen on syytä pyrkiä pitämään kiinni alueella tällä hetkellä asuvista osaajista tarjoamalla heille hyvät työolosuhteet. Tällä hetkellä kuntayhtymän olisi tarve rekrytoida Päijät-Hämeen keskussairaalaan useita reumatologian, reumaortopedian ja lastenreuman erikoislääkäreitä, arvioi keskussairaalan johtaja Martti Talja tiedotteessa. Talja korostaa, että erityiskoulutetut reumahoitajat ovat avainasemassa reumapotilaiden seurannan ja neuvonnan toteuttamisessa sairaalaolosuhteissa. Päijät-Hämeen alueen terveyskeskuksissa on lisäksi neljä laajan koulutuksen saanutta reumahoitajaa ja useita sairaanhoitajia työskentelee reumapotilaiden alueellisina yhteyshenkilöinä. Taljan mukaan tasokkaassa reumayksikössä tulee olla myös reumasairaiden ongelmiin perehtyneiden fysioterapeuttien ja toimintaterapeuttien palvelut tarjolla. – Lastenreumatologian potilasmäärä Suomessa on niin pieni, että ensisijaisena tavoitteena on valtakunnallisen keskuksen jatkuminen Reumasäätiön sairaalan tiloissa tai porrasteinen toimintamalli keskussairaalan ja yliopistosairaaloiden kesken valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Reumapotilaiden laitoskuntoutus on Kelan vastuulla ja myös siinä odotamme valtakunnallisia ratkaisuja, huomauttaa Talja. Kuntayhtymän hallitus käsittelee reuman hoitojärjestelyjä seuraavassa kokouksessaan 19.huhtikuuta.
Tulehduskipulääkkeiden käyttö saattaa pienentää Parkinsonin taudin riskiä Yleisiä tulehduskipulääkkeitä säännöllisesti syövät saattavat säästyä Parkinsonin taudilta hieman muita todennäköisemmin. Tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan hermoston tulehdustiloilla on osuus Parkinsonin taudin synnyssä. Harvardin yliopiston tutkijat etsivät kaikki Parkinsonin taudin ja tulehduskipulääkkeiden yhteyksiä selvittäneet tutkimukset ja analysoivat niiden tulokset uudestaan. Laatukriteerit täyttäviä tutkimuksia löytyi lopulta seitsemän. Analyysin perusteella NSAID-lääkkeitä eli steroideihin kuulumattomia tulehduskipulääkkeitä käyttävien Parkinson-riski on 15 % pienempi ja säännöllisesti niitä käyttävien 30 % pienempi kuin henkilöiden, jotka eivät käytä kyseisiä lääkkeitä. Aspiriini ja muut asetyylisalisyylihapot tai parasetamoli eivät liittyneet riskin pienentymiseen. Ibuprofeeni sen sijaan liittyi. Samansuuntaisia havaintoja on tehty myös eläinkokeissa, mutta tulehduskipulääkkeiden lisäksi yhteys voi johtua monesta muustakin seikasta. Näiden tulosten perusteella kenenkään ei kannatakaan aloittaa tulehduskipulääkkeiden käyttöä. Pitkään käytettynä tulehduskipulääkkeet voivat mm. aiheuttaa vatsavaivoja ja haitallisia sydän- ja verisuonivaikutuksia. Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä. Uutispalvelu Duodecim (*) (Neurology 2010;74:995−100)
Reuman sairaala ilmoitti hakeutuvansa konkurssiin - mielenosoitus eduskuntatalolla Heinolan Reumasäätiön hallitus ilmoitti torstaina 18.3.2010, että Reuman sairaala hakeutuu konkurssiin. Sairaalan kaatuminen vie reumapotilailta korkeatasoisen hoito- ja kuntoutuspaikan sekä 280 ammattilaiselta työpaikan. Muodollisen päätöksen konkurssihakemuksesta tekee Reumasäätiön valtuuskunta 30.3. Sairaalan työskentelyä ja palkanmaksua jatketaan huhtikuun puoliväliin. Reumasairaalan toimitusjohtaja Hannele Kalske kertoi tilanteesta Etelä-Suomen Sanomille. Haastattelun voi kuunnella tästä. Reumasairaalan kaatuminen on järkyttänyt reumaa sairastavia ja heidän läheisiään. Suurinta huolta aiheuttaa lapsireumapotilaiden hoidon ja kuntoutuksen kohtalo. Reumasairaalan vaikeuksista on puhuttu julkisuudessa jo noin vuoden ajan ja sairaalan johto on yrittänyt hakea erilaisia ratkaisuja. Viime vuonna ratkaisua haettiin muun muassa Sairaala Ortonin ja Reumasairaalan yhdistymisestä, mutta hanke kariutui. Talousvaikeuksien taustalla ovat 1990-luvulla alkaneet sairaanhoitopiirien säästötoimet, joiden vuoksi sairaanhoitopiirit eivät enää ostaneet Reumasairaalan palveluja. Päivi Räsänen vaatii hallitukselta toimia Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen moitti perjantaina 19.3. hallituksen toimettomuutta Heinolan Reumasäätiön sairaalan tapauksessa. ”Reumahoidon taso vaihtelee suuresti sairaanhoitopiireittäin. Onnistunut reumaleikkaus voi palauttaa potilaan täysin työkykyiseksi, kun taas puutteellisella ammattitaidolla tehty reumaleikkaus aiheuttaa lisää kuluja kunnalle. Reuman sairaala on vaikeiden tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitoon ja kuntoutukseen erikoistunut osaamiskeskus, jossa on perinteisesti tehty kansainvälistä huipputason tutkimusta sekä koulutettu ja konsultoitu lääkäreitä. Reumasäätiön sairaala on saanut jo vuonna 2005 laatupalkintokilpailussa Recognised for Excellence in Europe -tunnustuksen toimintansa ja tulostensa erinomaisuudesta ensimmäisenä sairaalana Suomessa. Reumasäätiön sairaala on huippuyksikkö, johon reuman hoito on viisasta ja kannattavaa keskittää. Erityistä osaamista vaativien hoitojen keskittäminen mainitaan sekä hallitusohjelmassa että hallituksen puolivälikatsauksessa, ja asia on keskeinen osa myös Paras-hanketta. Reuman sairaalan talousvaikeudet ovat olleet hallituksen tiedossa. On käsittämätöntä, jos konkurssia ei estetä ja reumahoidon ammattitaidon annetaan valua hukkaan”, kirjoittaa Räsänen. Räsäsen koko kirjallinen kysymys on luettavissa täältä. Pentti Tiusanen esitti välikysymyksen reuman hoidosta Vasemmistoliiton kansanedustaja Pentti Tiusanen jätti perjantaina 19.3. hallitukselle kirjallisen kysymyksen. Hän kysyi, miten etenkin lasten ja nuorten reumahoito järjestetään Heinolan reumasairaalan lakkauttamisen jälkeen. Tiusanen muistutti, että Heinolan sairaala tunnetaan maailmanlaajuisesti etenkin lasten reumatologian erityisosaamisesta sekä reumakirurgiasta ja reumakuntoutuksesta. ”Lopullisen iskun Heinolan Reumasäätiön sairaalalle aiheutti Kelan kuntoutusostojen poisjäänti”, Tiusanen kirjoittaa. Tiusasen välikysymys löytyy kokonaisuudessaan täältä Eduskuntatalolla osoitettiin mieltä Reumasairaalan pelastamiseksi
Mielenosoitukseen saapui reumaatikkoja, heidän hoitajiaan, ystäviään ja tukijoitaan eri puolilta maata. Reumaa sairastavat ryhtyivät viimeviikkoisen Reuman sairaalan konkurssiuutisen jälkeen järjestämään mielenilmausta ripeästi, sillä he ovat tilanteen vuoksi erittäin järkyttyneitä. Hoidon tulevaisuus huolestuttaa, moni potilas kokee jäävänsä heitteille ja leikkauksia on jo jouduttu perumaan. Reumasairaalan osaaminen ja työn laatu on kansainvälisesti erittäin arvostettua ja alansa huippuluokkaa. Tasavallan presidentti myönsi Reuman sairaalan johtavalle ylilääkärille, dosentti Eero Beltille professorin arvonimen 27.11.2009. Etenkin moni vaikeaan lapsireumaan vuosikymmeniä sitten sairastunut on reumasairaalan hoidon ansiosta tänäkin päivänä liikunta- ja toimintakykyinen, mutta tarvitsee edelleen reumasairaalan tarjoamaa asiantuntijatiimien kokonaisvaltaista työskentelyä, jotta vaativa hoito voisi jatkua tuloksekkaana. Teksti Katri Kovasiipi, kuva Merja Lartamo
Potilasvahinkoilmoitukset vähenivät viime vuonna Potilasvakuutuskeskukselle tehtiin vuonna 2009 lakisääteisen potilasvakuutuksen perusteella 7227 vahinkoilmoitusta. Määrä on kymmenisen prosenttia kolmen edellisen vuoden keskiarvoa pienempi. ”Vahinkoilmoitusten vähenemisen taustalla on arviomme mukaan useampia tekijöitä: hoitopaikkojen potilasturvallisuutta on viime vuosina edistetty ja hoitohenkilöstö käsittelee potilaan kanssa toimenpiteen riskejä ja seurauksia aikaisempaa perusteellisemmin,” arvioi yksikönjohtaja Asko Nio Potilasvakuutuskeskuksesta. Myös Potilasvakuutuskeskus on tehostanut potilastiedotustaan kertomalla aikaisempaa seikkaperäisemmin, milloin vahinkoilmoitus on tarpeen tehdä. Noin joka kolmas korvataan Korvausratkaisun Potilasvakuutuskeskus teki 7719 tapauksesta. Niistä korvattaviksi potilasvahingoiksi todettiin 2279 tapausta. Korvausprosentti on pysytellyt vuosittain 30 prosentin tuntumassa, viime vuonna se oli hieman sen alle. Korvatuista vahingoista 90 prosenttia oli hoitovahinkoja. Infektiovahinkoja oli 7 prosenttia ja muita vahinkoja 3 prosenttia. Kaikista korvatuista vahingoista neljännes oli tapahtunut yksityisellä sektorilla ja muut julkisella sektorilla. Yleisimmät korvattavat hoitovahingot olivat sattuneet polven ja lonkan tekonivelleikkauksissa sekä raajamurtumien leikkauksen ja muun hoidon yhteydessä. Korvauksia potilasvakuutuksista suoritettiin viime vuonna kaikkiaan 30 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen korvauslaji oli ansionmenetyskorvaukset, joita maksettiin kolmannes koko korvaussummasta. Viime vuoden keskimääräinen käsittelyaika oli 5,2 kuukautta. Puolet tapauksista ratkaistiin hieman alle 5 kuukaudessa. Yksityiskohtaisemmat tilastot ja sairaanhoitopiirien kokonaisluvut löytyvät täältä.
Särkylääkkeiden käyttö saattaa heikentää kuuloa Tulehduskipulääkkeiden säännöllinen syöminen saattaa liittyä miesten kuulon heikentymiseen, yhdysvaltalaistutkijat ovat havainneet. Yhteys on vahvin alla viisikymppisillä. Verrattuna satunnaisiin käyttäjiin ainakin kahdesti viikossa asetyylisalisyylihappoa syövillä on kolmanneksen enemmän huonokuuloisuutta, muita yleisiä tulehduskipulääkkeitä (NSAID) käyttävillä yli puolet enemmän ja parasetamolia käyttävillä kaksinkertaisesti. Tämä todettiin alle viisikymppisillä, mutta yhteys havaittiin myös vanhemmilla, mutta heikompana. Tutkimukseen osallistui lähes 27 000 miestä, jotka olivat 40-74-vuotiaita tutkimuksen alkaessa vuonna 1986. Särkylääkkeiden käytöstä ja monista muista terveysasioista kyseltiin joka toinen vuosi aina vuoteen 2004 saakka. Viimeisessä kyselyssä 3 500 miestä kertoi lääkärin todenneen heidän kuulonsa huonontuneen. Aspiriini ja muut asetyylisalisyylihapot voivat erittäin suurina annoksina tilapäisesti heikentää kuuloa ja aiheuttaa tinnitusta. Eläinkokeissa myös muihin tulehduskipulääkkeisiin on yhdistetty kuulohaittoja, kun niiden annos on suuri. Särkylääkkeiden lisäksi kuitenkin moni muukin seikka voi selittää nyt saadut tulokset. Siksi yhdysvaltalaisten havainnot pitää varmistaa useissa lisätutkimuksissa. Tutkimuksen julkaisi American Journal of Medicine -lehti. Uutispalvelu Duodecim (*) (American Journal of Medicine 2010;123:231-237)
Säästöt yltävät jo nivelhöyliin ja tekoniveliinKun juustohöylä ei säästöissä toimi, sairaanhoitopiiri voi tarttua veitseen. Niin tekevät nyt suomalaiset sairaanhoitopiirit, jotka ryhtyvät käyttämään leikkauksissa käytettäviä teriä uudestaan. Ensimmäisenä terien uusiokäyttöön ryhtyi Turun yliopistollinen sairaala vuosi sitten. Siellä esimerkiksi ortopedian ja traumatologian klinikka käyttää uudestaan nivelhöylän terät. Klinikan ylilääkäri Olavi Nelimarkka kertoo, että klinikalla esipuhdistetaan nivelhöylän terät ja ne lähetetään kerran kuukaudessa tehtaaseen Berliiniin. Tehdas on luvannut palauttaa terät uudenveroisina takaisin. Terien uusiokäyttö ei ole uusi asia, sillä Euroopassa leikkausteriä on alettu käyttää uudestaan aiemmin kuin Suomessa. Suomessakin sairaalat uusiokäyttävät esimerkiksi sydänkatedreja. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri uusiokäyttää leikkauksissa käytettäviä talttoja. Terien teroittamisen hinta on puolet uuden terän hinnasta. Jos menetelmä onnistuu Turussa, Nelimarkan johtaman klinikan säästöt ovat 100 000 euroa vuodessa. Kilpailutus pudotti tekonivelten hintaaNelimarkka on tottunut sopeuttamaan toimintaa taloudelliseen tilanteeseen. Keino on paitsi henkilöstömenojen karsiminen, myös se, että tutkimusten teossa, ostopalveluiden käytössä ja leikkauksissa käytetään harkintaa. Klinikka etsii säästökeinoja jatkuvasti. Esimerkiksi kesällä se palkkaa kuuden kandin sijasta kolme. Suurimmat säästöt se on saavuttanut materiaalikuluissa. Kilpailutukset ovat esimerkiksi halventaneet tekonivelten hintaa. Sopeuttaminen alkoi Nelimarkan klinikassa vuosi sitten. Henkilökunta reagoi ensin voimakkaasti, mutta tiedottamisen ja keskustelujen avulla tilanne on tasaantunut. – Aluksi sopeuttaminen tuntui olevan monelle epämiellyttävää ja herätti vastarintaa. Yleinen tietoisuus kuntataloudesta on lisääntynyt, ja esimerkiksi vapaaehtoisia palkattomia virkavapaita käytetään yhä enemmän, Nelimarkka kuvailee. Nelimarkan klinikka on selviytynyt jatkuvista säästöpaineista kohtuullisesti: – Olemme pysyneet hoitotakuussa puolitoista vuotta. Tavoite on pysyä edelleenkin, vaikka eurot vähenevät, Nelimarkka sanoo. Piirit karsivat henkilöstömenojaSairaanhoitopiirien talous on tänä vuonna tiukemmalla kuin viime vuonna. Budjettien kireys näkyy erityisesti henkilöstömenojen karsimisena. Husin va. toimitusjohtajan Raimo Kekkosen mukaan oman toiminnan henkilötyövuodet pysyvät ennallaan, mutta ulkoisen työvoiman ja ostopalveluiden käyttöä Hus vähentää. Hus aikoo tehostaa työnjakoa ja toimintaa entisestään, evaluoida tukipalvelujen järjestämistä ja lisätä yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Pirkanmaa pohtii työpanosten vähennyksiä lähiviikkoina. Talousjohtaja Alpo Karilan mukaan piiri tavoittelee palkattomien vapaiden kautta 4–5 miljoonan euron säästöä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kehitysjohtajan Pasi Parkkilan mukaan alueiden nykyistä tiiviimpi yhteistyö voi helpottaa säästöpaineita. – Olemme valmiit tiivistämään yhteistyötä entisestään, mutta siihen tarvitaan tukea muun muassa selkeän lainsäädännön ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistamisen muodossa, Parkkila toteaa.
FM Mari Ainolan väitöskirja Nivelreuman pannuksen invaasio rustoon ja luuhun Nivelreuma on yleisin niveltulehdus ja huolimatta tehokkaasta tutkimuksesta, sairauden syy on edelleen epäselvä. Tyypilliset nivelreuman piirteet käsittävät jatkuvan nivelkalvotulehduksen, jossa nivelkalvo kasvaa rustoon kiinni muodostaen paksuuntuneen tulehtuneen nivelkalvon eli pannuksen. Pannuksen muodostus, sidekudosta pilkkovien entsyymien ilmeneminen ja luunsyöjäsolujen toiminta aiheuttavat nivelruston ja luun tuhoutumista, joka johtaa röntgenkuvissa näkyviin luun syöpymiin ja pysyviin nivelen vaurioihin ja virheasentoihin. Solunulkoisen väliaineen kollageenin hajoaminen on välttämätöntä pannuksen muodostukselle ja sen kasvulle kovakudoksiin. Matriksi metalloproteinaasit muodostavat laajan proteolyyttisiin entsyymeihin kuuluvan perheen ja nivelreumassa ne lisäävät pannuksen invaasiota solunulkoista väliainetta sekä rustoa hajottaen. Useiden MMP:ien kuten MMP-1 ja MMP-3 osoitetaan lisääntyneen soluinvaasion aikana ja olevan osallisena ruston tuhoutumisessa. Useiden säätelymolekyylien eli sytokiinien tuotannon on havaittu lisääntyneen nivelreumassa. Erityisesti kasvainkuoliotekijä-alphaa (TNF-α) ja interleukiini-1betaa (IL-1β) pidetään tärkeinä ja niiden osoitetaan osallistuvan nivelreumassa sekä tulehdustapahtumiin että ruston tuhoutumiseen. Rustonalaisen luun tuhoutuminen vaatii ensiksi luuväliaineen demineralisaation, joka hoituu luunsyöjäsolujen tuottaman hapon vaikutuksesta, jonka seurauksena esiin tuleva kollageenirikas väliaine hajotetaan luunsyöjäsolujen erittämien proteinaasien seurauksena. Katepsiini K on näistä tutkituin proteiini ja lähinnä sen osallisuus luun matriksin hajoamisessa, mutta kuitenkin katepsiini K:n puutoksesta johtuvalla pyknodysostoosipotilaalla on luun syöpymistä kun taas luuhun invasoituvassa pannuskudoksessa katepsiini K:n määrä on vähäinen. Nämä osoittavat muiden proteiinien osallisuuden luun tuhoutumisessa, kenties myös niiden kyvystä korvata toisen entsyymin rooli esimerkiksi eri sairauksissa kuten juuri pyknodysostoosi tai lääkkeiden aiheuttaman ehkäisyn seurauksena kuten katepsiini K inhibiittorit. Monitumaisia luunsyöjäsoluja eli osteoklasteja muodostetaan myös pannuksessa, mahdollistaen pannuksen invaasion rustonalaiseen luuhun. Pannuskudos tuottaa RANK-ligandia (RANKL) eli osteoklastien erilaistumistekijää sekä disintegriini-metalloproteinaasia ADAM8, joka osallistuu luunsyöjäsolujen muodostumiseen edistämällä yksitumaisten esiastesolujen yhteensulautumista. Kudostuhon mekanismien ymmärtäminen antaa keinoja täsmähoitoihin ja mahdollistaa uusien menetelmien kehittelyn, joilla voidaan pyrkiä estämään nivelreumaan liittyviä rakenteellisia toimintakyvyn alenemiseen ja elämänlaadun huononemiseen johtavia muutoksia. Kudostuho saattaa johtaa tekonivelleikkauksen tarpeeseen, joten toisaalta näin voitaisiin myös ehkäistä tarvetta hoitaa niveltauteja kirurgian avulla. Niveltautien kehityksen ehkäiseminen ei pelkästään toisi potilaille parempaa elämänlaatua vuosikymmeniä kestävän sairauden ajan, vaan olisi myös kansantaloudellisesti merkittävä. Mari Ainolan väitös hyväksyttiin harvinaisella kunniamaininnalla Helsingin yliopistolla.
Uutta tietoa Kashin-Beck-nivelrustotaudista
Itä-Suomen yliopiston ja kiinalaisen Jiaotong-yliopiston yhteistutkimus osoitti selkeitä eroja geenien ilmentymisessä Kiinassa melko yleistä Kashin-Beck-nivelrustotautia sairastavilla ja nivelrikkopotilailla. Tuloksista on apua tautitapauksien seulonnassa ja hoitojen suuntaamisessa. Tutkimus julkaistiin ja noteerattiin näkyvästi reumatologian alan arvostetussa kansainvälisessä Arthritis & Rheumatism -lehdessä. Kashin-Beck-tauti on erityisesti Kiinan koillisosan väestössä esiintyvä rustotauti, joka aiheuttaa kasvulevyjen puutteellisen kasvun takia lyhytkasvuisuutta, nivelten epämuodostumia ja nivelruston tuhoutumista. Taudin syy on vielä epäselvä, joskin seleeninpuutos, sienimyrkyt ja juomaveden humus on kytketty taudin ilmenemiseen. Itä-Suomen yliopiston biotieteiden laitoksen yhteistutkimus kiinalaisen Jiaotong-yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa Xi’anissa selvitti eroja Kashin-Beck-potilaiden ja nivelrikkopotilaiden geenien ilmentymisessä. Nivelrikko valittiin vertailukohdaksi, koska taudeilla on osin samankaltaiset kliiniset oireet, vaikka patologiset muutokset nivelrustossa ovat erilaiset. Kashin-Beck-taudilla ja nivelrikolla havaittiin tilastollisesti merkittäviä eroja 233 geenituotteessa. Useat niistä liittyivät solujen ohjelmoituun solukuolemaan eli apoptoosiin, antioksidanttijärjestelmään sekä mitokondrioiden toimintaan. Tutkimustulokset auttavat tarkentamaan geenikohteita, joiden diagnosointi voisi auttaa seulomaan tautia sairastavat tai sille altistuneet, sekä suuntaamaan tulevia hoitoja.
Liikunta lievittää pitkäaikaissairaiden ahdistuneisuutta Liikuntaharrastukset voivat vähentää pitkäaikaissairaiden ahdistusta ja huolia ja siten auttaa elämään sairauden ja sen rajoitteiden kanssa. Liikunta on aiemminkin yhdistetty mielialan paranemiseen. Muun muassa sen vaikutuksia masennukseen on tutkittu runsaasti. Havainnot tehneet yhdysvaltalaistutkijat analysoivat 40 satunnaistetun tutkimuksen aineistot ja totesivat säännöllisesti liikuntaa harrastavien potilaiden potevan viidenneksen vähemmän ahdistusta kuin potilaiden, jotka eivät harrastaneet liikuntaa. Vaikutus oli selvin, kun henkilö liikkui vähintään puolen tunnin pätkissä. Tehokkaimpia olivat lyhyehköt, 3-12 viikon liikuntaohjelmat. Pitemmät ohjelmat jäivät monilta kesken. Potilaita oli yhteensä lähes 3 000, ja he sairastivat mm. sydän- ja verisuonitauteja, MS-tautia, syöpää ja pahoja nivelreumakipuja. Tutkimus julkaistiin Archives of Internal Medicine -lehdessä. Uutispalvelu Duodecim (*) (Archives of Internal Medicine 2010;170:321-331)
Hintakilpailu laski alkuperäislääkkeiden hintojaViime keväänä voimaan tulleen viitehintajärjestelmän odotettiin lisäävän hintakilpailua ja ohjaavan potilaat halvempien rinnakkaislääkkeiden käyttöön. Lääkkeiden tukkuhintaindeksin mukaan hinnat laskivat merkittävästi. Alkuperäislääkkeiden osuus lääkemyynnistä ei kuitenkaan pienentynyt, koska niiden hinnat ovat laskeneet voimakkaasti. Tukkuhintaindeksin mukaan korvattavien lääkkeiden hinnat laskivat peräti 5,6 %.Hintakilpailu ei ole jäänyt koskemaan vain rinnakkaislääkkeitä, vaan myös alkuperäislääkkeiden hinnat ovat halventuneet. Rinnakkaislääkkeiden osuus kaikista myydyistä pakkauksista on pitkään ollut noin 42 %. Osuus ei muuttunut vuonna 2009 viitehintajärjestelmästä huolimatta. Alkuperäislääkkeet ovat siis pitäneet markkinaosuutensa. Ne ovat pysytelleet hintakilpailussa mukana ja säilyttäneet potilaan mahdollisuuden valita tutun lääkevalmisteen, johon hän luottaa. Tilastokeskuksen laatima lääkkeiden tukkuhintaindeksi osoittaa kaikkien lääkkeiden hintojen laskeneen 3,6 % vuonna 2009. Korvattavien lääkkeiden hinnat laskivat 5,6 %. Kolikon toinen puoli Viitehintajärjestelmän odotettiin tuovan noin 85 miljoonan euron säästöt vuodessa. Tähän tavoitteeseen on jo päästy. Uusi järjestelmä on vaikuttanut merkittävästi koko lääkealaan. Kiristynyt hintakilpailu on apteekkien ohella ajanut lääketeollisuuden ahtaalle. Viitehintajärjestelmän tuomat menetykset yhdessä talouskriisin kanssa ovat johtaneet suuriin irtisanomisiin lääketeollisuudessa. Rajusti halventunut hintataso saattaa myös hidastaa uusien lääkehoitojen tuomista Suomeen. Vuonna 2003 alkaneen lääkevaihdon ja vuonna 2009 alkaneen viitehintajärjestelmän on toivottu ohjaavan potilaita valitsemaan halvin lääke aina kuin mahdollista. Yhteiskunnan säästöt syntyvätkin hintakilpailun seurauksena halventuneista lääkkeistä ja lääkevaihdosta apteekeissa. Lääketeollisuus ry on seurannut avohoidon lääkkeiden hintojen kehitystä 2000-luvulla Tilastokeskuksen tukkuhintaindeksin avulla. Indeksi pohjautuu niiden pakkausten hintaan ja myyntiin, jotka ovat olleet markkinoilla vähintään kaksi vuotta. Pitkä aikasarja osoittaa, että lääkkeiden hinnat ovat halventuneet kun taas kuluttajahintaindeksi osoittaa hintojen yleisesti nousseen.
Säteilevän selkäkivun seuraamukset ovat pitkällä aikavälillä vakavampia kuin paikallisen selkäkivun, toteaa TtM Sanna Kääriä väitöstutkimuksessaan. – Säteilykipu oli oireena pysyvämpi tai toistuvampi. Se ennusti säteilevän niskaoireen ilmaantumista ja oli voimakkaammin yhteydessä alaselän alueen kliinisiin löydöksiin ja sairaalahoitoihin, Kääriä kertoo. Selkäkipu suurensi paikallisen niskakivun riskin noin kaksinkertaiseksi. Säteilevä selkäkipu suurensi yläraajoihin säteilevän niskakivun riskin noin kolminkertaiseksi. Säteilevän selkäkivun ja säteilevän niskakivun yhteys säilyi samana ikääntymisestä riippumatta. Lähtötasolla positiivinen kliininen löydös, esimerkiksi rajoittunut liikkuvuus eteentaivutuksessa tai arkuus tunnustellessa lannerangan alueen lihaksia tai nikamavälejä, oli yhteydessä usein esiintyvään ja säteilevään selkäkipuun sekä ilmoitettuun sairauspoissaoloon selkäkivun takia. – Tämän lisäksi henkilöillä, joilla oli useita positiivisia löydöksiä lähtötasolla, mutta ei säteilevää selkäkipua, oli lähes nelinkertainen säteilevän selkäoireen riski viiden vuoden seurannassa ja kaksinkertainen riski kymmenen ja 28 vuoden seurannassa verrattuna henkilöihin, joilla ei ollut löydöksiä lähtötasolla henkilöillä. Niiden joukossa, joilla ei lähtötasolla ollut paikallista selkäkipua, kuuluminen runsaiden löydösten ryhmään ennusti paikallista selkäkipua 10 vuoden seurannassa, Kääriä toteaa. Vain harva joutui sairaalahoitoonKääriän tutkimukseen osallistui 902 Jyväskylän Valmet-tehtaiden työntekijää. Tutkimus aloitettiin vuonna 1973, ja seurannat tehtiin vuosina 1978, 1983 ja 2000. Tutkimukseen osallistuneilla henkilöillä selkäkipu oli hyvin yleinen ja pysyvä tai uusiutuva oire koko tutkimusjakson ajan. Ikääntyminen vaikutti eri tavoin paikallisen ja säteilevän selkäkivun esiintymiseen: paikallisen oireen esiintyvyys pysyi samalla tasolla tutkimusajankohdasta toiseen, kun taas säteilevän selkäkivun esiintyvyys lisääntyi. Alussa selkäkivusta kärsineistä henkilöistä 75 prosentilla oli sama vaiva viiden vuoden seurannassa, 73 prosentilla 10 vuoden ja 88 prosentilla 28 vuoden seurannassa. Paikallisen selkäkivun vastaavat uusiutumisprosentit olivat 45, 38 ja 33 ja säteilevän selkäkivun 66 , 65 ja 69. Uusista selkäoireista kertoneiden osuus kasvoi seurannan aikana. Alussa oireettomista henkilöistä kolmannes ilmoitti paikallista selkäkipua viiden vuoden seurannassa, 37 prosenttia 10 vuoden ja 65 prosenttia 28 vuoden seurannassa. Vastaavasti niiden joukossa, joilla ei ollut säteilykipuoiretta lähtötasolla, 17 prosenttia oli kokenut säteilevää selkäkipua viiden vuoden seurannassa, 22 prosenttia 10 vuoden ja 46 prosenttia 28 vuoden seurannassa. Huolimatta siitä, että selkäkipu oli hyvin yleinen oire, vain 51 henkilöä joutui sairaalahoitoon selkäkivun takia vuosina 1973-2000. Useat eri tekijät ennustivat sairaalahoitoja, erityisesti säteilevä selkäkipu, usein esiintyvä kipu sekä krooninen selkäkipu. – Tulokset tukevat käsitystä että selkäkivun jako paikalliseen ja säteilevään oireeseen on väestötutkimuksissa perusteltua.
Erikoissairaanhoidon hoitotakuu ei toimi edelleenkään parhaalla mahdollisella tavalla. THL:n tilastojen mukaan yli puoli vuotta jonottaneita oli viime vuoden lopulla lähes 3 750, mikä on noin 350 vähemmän kuin elokuussa 2009. Hoitoonpääsy ei parantunut samalla tavalla kuin aikaisempina vuosina kesäsulkujen jälkeen. Myös hoidon alkaminen hidastui, mikä näkyi ensimmäisen käynnin odotusaikojen pitkittymisenä. Ongelmat keskittyivät silmätautien ja kirurgian erikoisaloille, lähinnä kaihileikkauksiin ja ortopedisiin leikkauksiin. Kymmenessä sairaanhoitopiirissä tilanne parani, neljässä pysyi lähes ennallaan ja kuudessa huonontui. Eniten tilanne heikentyi Pohjois-Pohjanmaalla. Myös Husissa yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden lukumäärä oli edelleen korkea. Hoitoonpääsytilanne kohentui eniten Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Yli puoli vuotta hoitoa odottaneita oli vuoden lopussa 280, mikä on noin 450 vähemmän kuin elokuussa. Kansalaisten hoitoonpääsy Pirkanmaalla parani erityisesti silmätautien erikoisalalle. Hoitojonot kasvavat erityisesti ortopediassaHusissa oli joulukuun lopussa yli puoli vuotta hoitoa odottaneita lähes 1 900. Näistä 1 300 odotti hoitoonpääsyä silmätautien erikoisalalle, lähinnä kaihileikkaukseen. Tilanne parani elokuun lopusta kirurgian sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisaloilla. Hus on panostanut koko hoitojonon hallintaan, mikä näkyi 3–6 kuukautta odottaneiden hoitojonon lyhentymisenä syksyn aikana noin 4 000:lla henkilöllä. Ensimmäiselle käynnille yli puoli vuotta odottaneiden määrä kasvoi myös Husissa, erityisesti tämä koski ortopedian erikoisalaa. Syksyn aikana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden lukumäärä kasvoi noin 450:llä. Yhteensä pitkään odottaneita siellä oli 634. Hoitojonot kasvoivat kirurgian erikoisalalla, erityisesti ortopediassa, käsikirurgiassa ja plastiikkakirurgiassa. Myös ensimmäiselle käynnille e hoitoonpääsyä odottavien määrä oli kasvussa. Tämä koski erityisesti ortopediaa, urologiaa ja käsikirurgiaa. Jatkossa Pohjois-Pohjanmaan tilannetta vaikeuttaa se, että myös 3–6 kuukautta hoitoa odottaneita oli runsaasti. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa tarpeelliseksi todettu hoito on lain mukaan järjestettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Kiireellisessä tapauksessa hoitoon on kuitenkin päästävä välittömästi. Joulukuun lopussa 54 lasta ja nuorta odotti yli kolme kuukautta pääsyä lasten- ja nuorisopsykiatriseen hoitoon sairaanhoitopiireihin. Elokuussa vastaava luku oli 174. Perusterveydenhuollon erikoislääkärijohtoisten yksiköiden hoitoon pääsyä koskevat tiedot ovat vielä puutteellisia. Tiedonkeruussa oli mukana 25 yksikköä. Erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskusyksiköissä 191 henkilöä odotti hoitoonpääsyä yli puoli vuotta.
Nivelreumalla ehkä vaikutuksia raskauden kulkuun Nivelreumaa sairastavien naisten riski sairastua raskausmyrkytykseen saattaa olla tavallista suurempi. He myös tarvitsevat keisarisynnytyksiä muita useammin, hiljattain julkaistussa taiwanilaistutkimuksessa havaittiin. Tutkimus tehtiin Taipein lääketieteellisessä yliopistossa, ja se perustuu 1 900 nivelreumaa sairastavan ja 9 600 terveen raskaana olevan naisen rekisteritietoihin. Kun naisia verrattiin keskenään, raskausmyrkytysten riski havaittiin nivelreumaa sairastavilla noin kaksinkertaiseksi ja keisarileikkauksen todennäköisyys noin viidenneksen suuremmaksi. Reumaatikoiden vauvat olivat myös useammin pienikokoisia, tuloksista ilmenee. Tuloksista on vaikea päätellä miten merkittäviä nivelreumaan liitetyt riskit käytännössä ovat. Todennäköisesti ne eivät ole kovin suuria. Tutkijat kuitenkin suosittelevat, että nivelreumaa sairastavien raskauden kulkua seurattaisiin aktiivisesti, jotta mahdollisiin ongelmiin voitaisiin reagoida varhain. Tutkimuksen julkaisi Annals of the Rheumatic Diseases -lehti. Uutispalvelu Duodecim (*) (Annals of the Rheumatic Diseases 2010; doi:10.1136/ard.2008.105262)
Järjestöjen yhteinen sosiaaliturvaopas julkaistuKansanterveys-, potilas- ja vammaisjärjestöt ovat julkaisseet
yhteisen sosiaaliturvaoppaan. Oppaan sisältö koostuu erityisesti
pitkäaikaissairaita ja vammaisia koskevasta sosiaali- ja
terveydenhuollon lainsäädännöstä ja sen soveltamiskäytännöistä.
Opas löytyy PDF-tiedostona täältä.
Kuitupainotteinen ruokavalio auttaa painonhallinnassa Lisäkilojen kertymistä voi vähentää myös lisäämällä ruokavalioon ravintokuituja. Etenkin viljojen kuidut näyttävät hillitsevän lisäkilojen kasautumista, American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistu tutkimus vihjaa. Kuitupitoinen ruoka tekee kylläiseksi vähemmällä energiamäärällä ja saattaa vaikuttaa suotuisasti mm. insuliiniherkkyyteen. Kuidut myös hidastavat mahalaukun tyhjenemistä ja mahdollisesti vähentävät rasvojen imeytymistä, aiemmista tutkimuksista tiedetään. Tutkimusta varten yli 89 000 tervettä eurooppalaista 20-78-vuotiasta arvioi ruokavaliotaan, minkä jälkeen heitä seurattiin keskimäärin 6,5 vuoden ajan. Osallistujien paino ja vyötärönympärys mitattiin tutkimuksen alussa ja lopussa. Osallistujien paino nousi vuodessa 39 grammaa vähemmän jokaista päivittäistä 10 gramman kuituannosta kohden. Viljakuitujen vaikutus oli melkein kaksinkertainen. Lisäksi vyötärö kasvoi vähemmän mitä enemmän kuituja söi. Tutkijat arvioivat, että keskimäärin aikuiset lihovat noin 400 grammaa vuodessa. Lisäämällä 10 grammaa kuituja päivittäiseen ruokavalioon saattaisi siis lisäkiloja kertyä kymmenyksen vähemmän ja viljakuiduilla viidenneksen vähemmän. Esimerkiksi yhdessä ruisnäkkileivän palassa on noin kolme grammaa kuituja. Ravintokuiduksi kutsutaan imeytymättömiä hiilihydraatteja. Niitä saa kaikista kasvikunnan tuotteista, mutta etenkin rukiista ja kokojyväviljasta. Uutispalvelu Duodecim (*) (American Journal of Clinical Nutrition 2010:91;329-336)
Potilaan oikeuksista kaivataan lisää tietoaLääkeyritys Novartis Finland Oy:n Taloustutkimuksella
teettämästä kyselystä käy
ilmi, että vain joka seitsemäs kokee tuntevansa potilaan
oikeuksia hyvin. Enemmistö
vastaajista kokee, että potilaan oikeudet toteutuvat
terveydenhuollossa jossakin määrin, Potilaan Oikeudet -tutkimuksen mukaan joka kolmas toivoo lisää tiedottamista potilaan oikeuksista. Suomalaisista 15–79-vuotiaista potilaan oikeuksia omasta mielestään hyvin tuntevia oli vain joka seitsemäs. Jonkin verran oikeuksia tuntevia oli puolet vastaajista ja huonosti tuntevia vajaa kolmannes. Peräti 37 prosenttia 50–70-vuotiaista tunsi potilaan oikeuksia aika huonosti tai ei ollenkaan. Potilaslain määrittelemistä yhdeksästä potilaan oikeudesta spontaanisti muistettiin yksi tai kaksi. Selvästi muistetuin oikeus on oikeus laadultaan hyvään hoitoon. Kun oikeuksia lueteltiin vastaajille autettuina, niitä tunnistettiin paremmin. Huolestuttavaa oli, että noin 30 prosentille ei tullut yhtään oikeutta mieleen. – Viime aikoina on käyty paljon keskustelua hoidon tasosta yhteiskunnassamme ja samalla on sivuttu myös potilaan oikeuksia. Haluamme olla aktiivisesti mukana tässä keskustelussa ja yksi aloite on Tunnetko Potilaan Oikeudet -kampanjamme. Tavoitteemme on kohentaa ihmisten tietoisuutta oikeudestaan hyvään, turvalliseen ja tutkittuun hoitoon, Novartis Finland Oy:n toimitusjohtaja Antti Viitanen sanoo. Potilaan oikeudet vanhusten hoidossa huolettavat Kolmanneksen mielestä potilaan oikeudet toteutuvat
suomalaisessa terveydenhuollossa yleensä
hyvin. Lähes kaksi kolmesta koki, että oikeuksia noudatetaan
jossakin määrin. Vain 7 prosenttia
koki, että potilaan oikeuksia kunnioitetaan aika huonosti.
Vastaajia kuitenkin huolestutti erityisesti
potilaan oikeuksien toteutuminen vanhusten hoidossa. Vastaajista
jopa 38 prosenttia koki, että – Olemme huolestuneina seuranneet vanhusten hoidosta käytyä keskustelua. Mielestämme myös vanhuksilla on oikeus turvalliseen ja hyvään hoitoon, sanoo Viitanen. Joka kymmenennellä oli omakohtaisia kokemuksia tilanteista, joissa vastaaja koki, etteivät hänen oikeutensa olleet toteutuneet. 15 prosentilla oli lähipiirissä tapauksia, joissa potilaan oikeuksia ei oltu kunnioitettu. Useampi oikeuksia mielestään hyvin tunteva kuin huonosti tunteva oli havainnut oikeuksien laiminlyöntejä. Reilu kolmannes vastanneista osasi mainita, että potilaan oikeuksien laiminlyönneistä voi kannella potilasasiamiehille. 36 prosenttia vastaajista ei tiennyt yhtään tahoa, jolle kantelun voisi tehdä. Näiden joukossa oli erityisesti alle 25-vuotiaita. Suomalaiset haluavat asianmukaisesti tutkittuja lääkkeitä Potilaan oikeuksiin kuuluu, että hänelle annetaan tiedot hänen terveydentilastaan, hoidon laajuudesta ja riskitekijöistä. Potilaalle on myös kerrottava eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Valtaosa vastanneista (95 prosenttia) halusi kyseiseen sairauteen hyväksyttyä ja tutkittua Lääkelaitoksen (Fimean) hyväksymää myyntiluvallista valmistetta, vaikka se olisi yhteiskunnalle kalliimpi vaihtoehto. Vain kolme prosenttia voisi valita lääkkeen, jolla ei ole viranomaisten antamaa myyntilupaa kyseisen sairauden hoitoon. Potilaanoikeudet.fi kertoo potilaan oikeuksista Kyselystä kävi ilmi, että potilaan oikeuksista etsitään tietoa ensisijaisesti internetistä. Myös yli 50-vuotiaat etsivät aktiivisesti tietoa internetistä. – Tunnetko Potilaan Oikeudet -kampanjalla haluamme tehdä potilaan oikeuksia tunnetuiksi, koska kaikilla potilailla on oikeus hyvään ja turvalliseen hoitoon. Potilaan oikeuksista on myös ollut vaikeaa löytää kootusti tietoa, joten päätimme koota tiedot yhdelle sivustolle, Viitanen sanoo.
Nivelrikkoiset tietävät ja muistavat kipunsa tarkkaan Juuri julkaistun, USA:ssa Duken yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan nivelrikkoiset rekisteröivät ja muistavat kipunsa tarkkaan. Tutkittaville annettiin lonkan, polven ja käden nivelrikkoa sairastaville tutkittaville mukaan laite, johon he arvioivat sen hetkisen kipunsa voimakkuuden asteikolla 0-100 kahden tunnin välein. Juuri ennen nukkumaan menoa laitteeseen syötettiin arvio koko päivän keskimääräisestä kivun tasosta. Päivän aikana mitatut lukemat olivat keskimäärin 35 viikolla ja 33 viikonloppuisin. Päivän päätteeksi arvioituna vastaavat lukemat olivat 37 ja 34, joten ero oli hyvin pieni. Tutkimuksen tulos merkitsee sitä, että lääkärit voivat luottaa ilta-arvioon, kun aiempien tutkimusten perusteella on arveltu päivän viimeisimpien kipujen voimakkuuden vaikuttavan paljon potilaiden kipuarvioihin. Toisessa tutkimuksen kohteessa vertailtiin kerran viikossa kysyttäviä kipulukemia kerran päivässä kysyttäviin. Viikoittainen lukema oli selvästi heikommin todellisuutta vastaava kuin päivittäinen. (Elsevier Global Medical News)
Liikunta keski-iässä tietää terveitä vanhuusvuosia Fyysisesti aktiiviset eivät pelkästään elä pitempään. He myös elävät terveemmän vanhuuden, Harvardin yliopiston tutkimus osoittaa. Yhteys havaitaan normaali- ja ylipainoisilla. Archives of Internal Medicine -lehdessä julkaistuista tuloksista ilmenee, että keski-iässä liikuntaa säännöllisesti harrastavat ja seitsemänkymppiseksi elävät säästyvät muita todennäköisemmin mm. syövältä, diabetekselta, sydäntaudeilta, ohitusleikkauksilta, mielenterveysongelmilta, liikuntarajoitteilta sekä muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymiseltä. Hyödyt saadakseen ei tarvinnut urheilla kohtuuttomasti. Reipasta kävelyä vastaava liikunta riitti. Tutkimukseen osallistui yli 13 000 naista, jotka olivat vähintään 70-vuotiaita vuosina 1995-2001. He olivat arvioineet liikunnallisuuttaan vuonna 1986 ollessaan noin kuusikymppisiä. Tutkimus perustui suuren Nurse’s Health Study -terveystutkimuksen aineistoihin. Tulokset ovat uskottavia, mutta liikunnan lisäksi moni muukin seikka voi vaikuttaa niihin. Tämän takia havainnot olisi hyvä varmistaa uusissa tutkimuksissa. Uutispalvelu Duodecim (*) (Archives of Internal Medicine 2010;170:194-201)
Hoitotakuuaikoja on vara lyhentää nykyisestä kuudesta kuukaudesta, ja niin jopa kannattaisi tehdä. Sen voi päätellä alan asiantuntijoiden kommenteista. Valtaosa erikoissairaanhoidon aloista pystyisi toteuttamaan hoitotakuun lyhennyksen ongelmitta, mutta joillakin aloilla tilanne vaikeutuisi rajusti. Kaikissa sairaaloissa hoitotakuu ei nykyisin toimi esimerkiksi kaihileikkauksissa ja ortopediassa. Hoitotakuuajan asteittaista lyhentämistä ehdottaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtajan Jukka Ahtelan työhyvinvoinnin parantamista pohtinut työryhmä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajan Jouko Isolaurin mielestä puolen vuoden vaatimus ei ole erityisen tiukka. Hän oli mukana laatimassa nykyistä hoitotakuulakia sosiaali- ja terveysministeriössä. – On monia sellaisia aloja, joilla kolmen kuukauden aikaraja toteutuu jo nyt. Muutos koskisi ehkä viittä prosenttia terveydenhuollon kokonaisvolyymistä, Isolauri arvioi. Tekonivelet ovat kiikun kaakun hoitotakuussaYhtä optimistinen ei ole ortopedian apulaisylilääkäri Seija Torssonen Pohjois-Karjalan keskussairaalasta. – Esimerkiksi tekoniveljono on kiikun kaakun hoitotakuussa, Torssonen sanoo. Hän arvioi, että vaikeinta lyhennetyssä hoitotakuussa pysyminen olisi kesälomien jälkeen. Toistaiseksi Joensuussa ei ole tarvinnut turvautua lisätöihin tai ostopalveluihin. – Virkatyöaikana on omat potilaat hoidettu, mutta työpäivät ovat todella täysiä, löysiä ei ole missään, Torssonen sanoo. Tamperelaisen tekonivelsairaala Coxan johtava ylilääkäri Teemu Moilanen arvioi, että Coxan toimintaan hoitotakuuajan lyhentäminen ei toisi isoja muutoksia. – Suuri osa potilaista leikataan 2–3 kuukaudessa jo nyt. Haastateltavien mielestä hoitotakuussa pitäisi kiinnittää nykyistä tarkempi huomio koko jonotusaikaan. Hoitotakuu ei ylety hoitopäätöstä edeltävään aikaan, joka voi venähtää kuukausiksi. Haastateltavien mielestä se onkin isoin ongelma. Jos hoitotakuuaika lyhenee, sairaanhoitopiirit saattavat joutua turvautumaan yhä useammin ostopalveluihin. Se tietäisi lisää töitä yksityisille terveysyrityksille. Husista Suomen Terveystalon johtavaksi ylilääkäriksi siirtynyt Juha Tuominen luonnehtii nykyistä kuuden kuukauden hoitotakuuta kestämättömän pitkäksi ajaksi. Ahtelan työryhmän ehdotus on hänen mielestään hyvä, koska se on kohti EU:n keskitasoa. Kustannukset kasvaisivat kunnissaKuntien talous joutuisi entistä tiukemmalle. Ainakin kertaluonteisia menoja syntyisi jonojen purusta. Isolaurin mukaan hoitotakuuajan puolittaminen ei aiheuttaisi yhtä suurta menoerää kuin hoitotakuulain tullessa voimaan. Silloin jonot saattoivat olla vuosien mittaisia. Jos potilasmäärä ei muutu, kustannuksiin ei periaatteessa ole odotettavissa pysyvää tasonousua. – Kyse on enemmänkin logistiikasta, Isolauri pohtii. Tosin hänen mielestään esimerkiksi sijaisten palkkaukseen tarvittaisiin lisää rahaa, jotta lomasulut eivät kasvattaisi jonoja. Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Jussi Merikallio pelkää, että kustannukset nousisivat. Kustannuksia muodostuisi esimerkiksi lisätöistä, joilla jonoja aika ajoin lyhennetään. Tuomisen mielestä kustannukset olisivat vaarassa nousta, mutta hillitsemiskeinojakin on. – Nykymallilla kolmen kuukauden hoitotakuu tietäisi lisää kuluja, mutta pitkällä aikavälillä asia olisi ratkaistavissa tuottamisjärjestelmän kokonaisremontilla. Terveydenhuolto ei voi jäädä enää kuntamonopolien varaan. Kustannuksia voisi hänen mielestään pitää kurissa esimerkiksi elektiivisen toiminnan kokonaisvastuuta ja laatua korostavalla kilpailutuksella tai palvelusetelien avulla. Työllisiä ei saa suosiaJukka Ahtelan raportti ehdottaa suuria lisäpanostuksia työvoimaan kuuluvien terveyden parantamiseen. Heitä voitaisiin suosia myös yleisessä terveydenhuollossa. – Päivystysluonteiseen hoitoon liittymättömien erikoissairaanhoitoa tarvitsevien kiireellisyysluokka-arvioinnissa työhön paluun nopeuttaminen tulisi ottaa huomioon, työryhmä sanoo raportissaan. Ajatuksena on, että hoitoajan lyhennys vähentäisi sairauslomia ja kustannuksia. Säästö kilahtaisi työnantajien ja työntekijöiden kassaan, mutta kunnat maksaisivat hoitotakuun kustannukset. Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtajan Jussi Merikallion mukaan kuntakenttä suhtautuu varovasti ajatukseen työllisten suosimisesta. – Olematta juristi, pitää ensimmäisenä kysyä, missä määrin on perustuslain mukaista, että väestön palvelutarpeen saatavuus perustuu työssäkäyntiin. Hoitopäätös pitäisi tehdä aina lääketieteellisin perustein, Merikallio toteaa. Myös hoitotakuuräätäli Jouko Isolauri tyrmää ajatuksen tuoreeltaan. Hän vastustaa voimakkaasti kahden jonon järjestelmää. Ahtelan työryhmä koostui työmarkkinajärjestöjen edustajista. Ahtelan ehdotukset1. Hoitotakuuta lyhennetään asteittain kuudesta kuukaudesta. 2. Työterveyshuoltoa kehitetään pienissä työpaikoissa. 3. Työttömien terveyden ja työkyvyn seuranta liitetään osaksi työvoimapalveluja. 4. Osa-aikalisää uudistetaan. 5. Perustetaan työhyvinvoinnin palvelukeskus. 6. Kaikille perusopetuksen päättäville koulutustakuu. 7. Kuusi työryhmää valmistelee ehdotuksia 30.1. 2011 mennessä. Lähde: Työelämäryhmän loppuraportti 1.2.2010
Artzal- ja Hyalgan-valmisteiden korvattavuus lakkaa 1.5.2010 Nivelrikon hoitoon tarkoitettujen natriumhyaluronaattia sisältävien Artzal- ja Hyalgan-injektiovalmisteiden peruskorvattavuus ja kohtuulliset tukkuhinnat on vahvistettu 30.4.2010 saakka. Tämän jälkeen hyaluronaattivalmisteet poistuvat korvattavuuden piiristä. Sairausvakuutuslain mukaan lääkkeiden hintalautakunnan tulee lääkkeen peruskorvattavuutta vahvistettaessa ottaa huomioon lääkkeen hoidollinen arvo. Lääkkeen peruskorvattavuutta ei lain mukaan tulisi vahvistaa sellaisille valmisteille, joiden hoidollinen arvo on vähäinen. Suomessa on tällä hetkellä markkinoilla kaksi natriumhyaluronaattia sisältävää injektiovalmistetta, jotka ovat reseptivalmisteita. Kansaneläkelaitoksen tilastotietojen mukaan hyaluronaattia sisältävistä valmisteista maksettiin vuonna 2008 korvauksia 5 885 vakuutetulle yhteensä noin 555 000 euroa. Lisäksi markkinoilla on CE-merkittyjä natriumhyaluronaattia sisältäviä ruiskeena annettavia tuotteita. Useimmissa muissa Euroopan talousalueen maissa hyaluronaattivalmisteet eivät kuulu korvattavuuden piiriin. Lääkkeiden hintalautakunta (Hila) on katsonut, että hyaluronaattivalmisteiden hyödyistä käyttöaiheen mukaisessa sairauden hoidossa on niukasti tutkimusnäyttöä. Tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella hyaluronaattivalmisteiden hoidollisen arvon arvioitiin olevan vähäinen, mistä syystä peruskorvattavuutta ei voida vahvistaa.
Suojelijana
tohtori Pentti Arajärvi Kymmenen vammais- ja potilasjärjestöä on laskenut myyntiin vertaistukiarvan, jolla kerätään varoja järjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten vertaistukitoimintaan. Vertaistuen avulla samassa elämäntilanteessa elävät ihmiset tukevat toisiaan. Järjestöt muun muassa kouluttavat vertaistukihenkilöitä jäsenyhdistyksiinsä. - Vertaistuki on kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä. Sen arvo on mittaamaton, toteaa arpajaisten suojelija tohtori Pentti Arajärvi. Vertaistuki auttaa arjessa jaksamista ja antaa lisävoimavaroja. Toinen samaa tautia sairastava tai samankaltaisia elämänkohtaloita kokenut ymmärtää useimmiten jo puolesta sanasta kohtalotoverin tuntemuksia. Saman kokeneen kanssa voi myös nauraa tuskallisillekin kokemuksille. Vertaisen osaaminen ja tieto perustuu omakohtaiseen kokemukseen jostakin erityisestä elämäntilanteesta, esimerkiksi sairastumisesta tai vammautumisesta. Vertaistuessa keskeistä on tunne siitä, että ei olekaan ongelmansa kanssa yksin. Järjestöjen ja yhdistysten tehtävänä on mahdollistaa vertaistuki. Käytännössä vertaistukea toteutetaan tukihenkilötoimintana ja vertaisryhminä, lisäksi esimerkiksi järjestöjen koulutustoiminnassa vertaistuki on tärkeää. Vertaistuki perustuu aina vapaaehtoisuuteen, tasavertaisuuteen ja luottamuksellisuuteen. Vertaistukihenkilö on vapaaehtoinen, jonka tarjoama tuki perustuu hänen omaan kokemukseensa, elämäntaitoihinsa ja persoonallisuuteensa. Hän on arjen asiantuntija eikä pyri korvaamaan ammattilaista. Vertaistukihenkilön kanssa voi pitää yhteyttä monella tavalla: puhelimen, kirjeiden ja sähköpostin avulla tai tapaamalla henkilökohtaisesti. Vertaistuki toteutuu myös tavallisessa yhdistyksen arjessa, muun toiminnan ohessa. Vertaistukiarpojen myyntiaika on 1.1.2010 – 30.6.2010. Voittoja on yhteensä 117 466, ja niiden arvo on yli miljoona euroa. Arpajaiset toteuttaa Kultareuna ry. Arpoja voi ostaa myös netin kautta. Vertaistukiarpajaiset järjestävät ADHD-liitto ry, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, Aivovammaliitto ry, Iholiitto ry, Lihastautiliitto ry, Mielenterveyden keskusliitto ry, Suomen CP-liitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Suomen Osteoporoosiliitto ry ja Suomen Selkäliitto ry.
Pohjola-palkinto Jussi Huttuselle Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinnon saa tänä vuonna lääketieteen professori Jussi Huttunen ansioistaan suomalaisen terveydenhuollon laaja-alaisena vaikuttajana ja kansanterveyden edistäjänä. Palkinto on arvoltaan 20 000 euroa ja saajan valitsee Suomen Lääketieteen Säätiö. Palkinto on myönnetty vuodesta 1981 lähtien. Lääketieteen tohtori ja sisätautien erikoislääkäri Jussi Huttunen (s. 1941) on toiminut Kansanterveyslaitoksen (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) pääjohtajana yli 20 vuotta ja sen lisäksi mm. sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajana ja Aikakauskirja Duodecimin päätoimittajana. Hän on toiminut myös useiden kansanterveysjärjestöjen puheenjohtajana. Hänet tunnetaan suomalaisen terveydenhuollon monipuolisena vaikuttajana ja visionäärinä. Terveydenhuolto isojen haasteiden edessä Jussi Huttunen luettelee suomalaisen terveydenhuollon neljä isoa haastetta, jotka on ratkaistava lähitulevaisuudessa. Ne ovat terveydenhuollon eriarvoisuus, alkoholin aiheuttamat ongelmat, ylipainon seurauksena kehittyvät sairaudet sekä väestön ikääntymisen tuomat haasteet ja hoidon priorisointi. – Suomalaisen terveydenhuollon perusrakenne on ollut suhteellisen toimiva. Olemme pystyneet tähän asti tuottamaan palvelut tehokkaasti ja vaikuttavasti. Ongelmana on kuitenkin ollut se, ettei tasa-arvo ole toteutunut. Suomessa on poikkeuksellisen suuret alueelliset ja sosiaaliryhmittäiset erot kansalaisten terveydessä. Myös miesten ja naisten terveyserot ovat liian suuret, Jussi Huttunen kuvailee. – Tasa-arvo ei ole täysin toteutunut siksi, että palvelujen saatavuus eri puolella Suomea ei ole samanlaista. Tämä koskee sekä perusterveydenhuoltoa että erikoissairaanhoitoa. – Toisaalta palvelujen saatavuudessa on myös isoja eroja eri sosiaaliryhmien välillä. Vähäosaisilla ja vähän koulutusta saaneilla on vaikeuksia selvitä monimutkaisen palvelujärjestelmän sokkeloissa. Osa ihmisistä ei ole kiinnostuneita hoitamaan terveyttään eikä hakeudu hoitoon edes silloin kun hoitoa tarvittaisiin, Huttunen tarkentaa. Alkoholi ja ylipaino monien sairauksien syynä Toinen vakava ongelma on kasvanut alkoholin käyttö. – Ennen miesten yleisin kuolinsyy oli sepelvaltimotauti ja naisten rintasyöpä. Viime aikoina näiden tautien ehkäisy ja hoito ovat huomattavasti kehittyneet ja työikäisten kuolleisuus niihin on vähentynyt. – Nyt alkoholista on tullut työikäisten suomalaismiesten ja -naisten yleisin kuolinsyy. Meillä käytetään alkoholia enemmän ja humalahakuisemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Kolmantena suurena haasteena terveydenhuollolle Huttunen mainitsee lihavuuden. – Ylipaino on nopeasti noussut isoksi ongelmaksi. Lihomisen seurauksena kakkostyypin diabetes yleistyy vauhdilla ja sepelvaltimotautiin sairastuneiden määrä saattaa kääntyä uudelleen kasvuun. Ylipainolla on vaikutuksensa myös monien syöpien ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksien lisääntymiseen, Huttunen luettelee. Kuka saa hoitoa? Neljäs Huttusen luettelema terveydenhuollon haaste on paradoksaalinen, sillä se on seuraus lääketieteen kehittymisestä ja terveydenhuollon onnistumisesta. Väestö ikääntyy nopeasti ja eliniän odote pitenee. Sen seurauksena ikäihmisille tyypillisten sairauksien määrä kasvaa ensi vuosikymmeninä. Oireita lievittävät, elämää pidentävät ja elämänlaatua ja toimintakykyä parantavat hoidot ovat kehittyneet ja ovat yhä tehokkaampia – mutta myös kalliimpia. – Lähitulevaisuuden iso haaste on, miten rahat riittävät kaikkiin hoitoihin. On mahdollista – toiset sanovat todennäköistä – että joudumme ensi vuosikymmenellä tekemään kipeitä valintoja ja päättämään joidenkin sairauksien ja joidenkin hoitojen kohdalla, ketä hoidetaan ja ketä ei. – Nyt on tärkeä keskustella siitä, miten ja kuka valinnat tekee, jos sellaisiin joudutaan. Samalla on myös päätettävä, miten minimoidaan näistä valinnoista johtuvat lääketieteelliset, eettiset ja inhimilliset ongelmat, Huttunen painottaa. Palkinto 20 000 euroa Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinnon saajan valitsee Suomen Lääketieteen Säätiö. Palkinto on arvoltaan 20 000 euroa. Se on myönnetty vuodesta 1981 lähtien. Palkinnon luovuttivat professori Jussi Huttuselle lahjoittajien edustajina Pohjola Vakuutuksen toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny ja Suomi-yhtiön toimitusjohtaja Markku Vesterinen Valtakunnallisilla Lääkäripäivillä 11.1.2010. Helsingissä.
Copyright Duodecim 2004. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa. Kielto koskee materiaalin käyttöä frame-tekniikalla, linkittämällä suoraan tähän tiedostoon sekä kaikkeen muuhun toimintaan mm. cache- ja proxy-tekniikalla. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen muillakin tavoilla kielletään. Tämä koskee myös tulostusta ja tallennusta muuhun kuin yksityiseen käyttöön. |
|
Suomen Nivelyhdistys ry - toimisto@niveltieto.net - (09) 2712312 - PL 1328, 00101 Helsinki |