|
|
Tuoreimmat uutisetTäältä löydät viimeisimmät nivelasioihin ja terveyteen muuten liittyvät uutispoiminnat. Vanhemmat uutiset löytyvät vasemman reunan napeista.
Osteoporoosilääke pidentää tekonivelen käyttöikää Tuoreen tutkimuksen mukaan lonkan tai polven tekonivelet voisivat kestää pitempään, jos potilaat laitettaisiin osteroporoosilääkitykselle ennen leikkausta. British Medical Journalin julkaisemassa tutkimuksessa bisfosfonaatti-osteoporoosilääkkeiden käyttö vähensi uusintaleikkauksia ja kaksinkertaisti tekonivelen käyttöiän. Tutkijat laskivat yhden uusintaleikkauksen ehkäisemisen edellyttävän hieman yli sadan potilaan lääkitsemistä. Bisfosfonaatti-osteoporoosilääkkeiden on tätäkin ennen epäilty auttavan tekonivelpotilaita, mutta tutkimusnäyttö asiasta on ollut niukkaa. Nämäkin tulokset pitää vielä varmistaa uusissa tutkimuksissa, tutkijat kirjoittavat. Tutkimukseen osallistui 42 000 polven tai lonkan tekonivelleikkaukseen vuosina 1986-2006 ohjattua potilasta, joista 1 900 käytti bisfosfonaatteja. Uutispalvelu Duodecim
Kuuluuko potilaan ääni terveydenhuollossa? Turhaksi koettu lääkärikäynti nakertaa potilaan luottamusta koko terveydenhuoltojärjestelmään. Terveydenhuolto tarvitsee inhimillisemmät kasvot, toteaa lääketieteen lisensiaatti Pirkko Salokekkilä väitöstutkimuksensa perusteella. Salokekkilä haastatteli vaikeaa nivelrikkoa sairastavia ihmisiä heidän kokemuksistaan terveydenhuoltopalveluiden käyttäjinä. – Tutkimukseni perustuu omaan tulkintaani niistä tarinoista, joita haastattelemani ihmiset kertoivat minulle kokemistaan onnistuneista ja epäonnistuneista kohtaamisista erilaisten lääkäreiden kanssa, Salokekkilä kertoo. – Kiersin keväällä 2006 Itä-Suomen yliopiston tutkijana Pohjois-Savoa vanhalla Fiatillani haastattelemassa polven ja lonkan nivelrikosta kärsiviä ihmisiä heidän lääkärikokemuksistaan. – Itselläni on pitkä kokemus yleislääkärin työstä terveyskeskuksessa. Kliinisessä työssäni aloin kiinnostua vastaanottotapahtumasta erityisesti potilaan kokemana ja halusin ryhtyä tutkimaan asiaa. Turhista käynneistä ja terveyshyödystä on puhuttu paljon terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Minä halusin selvittää, mitä nämä asiat merkitsevät potilaille ja miten he määrittelevät ne. Haastattelujen perusteella potilaat harkitsevat tarkoin ja usein hyvin pitkään tilannettaan, ennen kuin varaavat ajan lääkärin vastaanotolle. Kun he sitten lopulta päätyvät kysymään lääkärin neuvoja, he odottavat saavansa asiantuntijan apua, jotta ongelmaan saataisiin oikea hoito ja terveydentila korjaantuisi mahdollisimman pian. Potilaalle on tärkeää, että lääkäri käytöksellään osoittaa vastaanottokäynnin olevan aiheellinen ja suhtautuu hänelle esitettyyn ongelmaan vakavasti. – Keskeisin tulos tutkimuksestani on, että osaava ja ammattitaitoinen lääkäri antaa kasvot järjestelmälle ja vaikuttaa potilaan käsitykseen koko terveydenhuoltojärjestelmästä tehden siitä luotettavamman ja hyväksyttävämmän. Toisaalta pettymys hoidonantajaan heijastuu negatiivisena suhtautumisena koko terveydenhuoltojärjestelmään, Salokekkilä toteaa. Jos potilas ei koe, että käynnistä oli hänelle hyötyä, potilas voi arvioida vastaanoton turhaksi. Salokekkilän mukaan tarvitaan innovatiivista ja käyttäjäystävällistä lähestymistapaa, jossa on mukana vahva moraalinen ja eettinen ulottuvuus, kun rakennetaan seuraavien vuosikymmenten terveydenhuoltojärjestelmää, jolla on inhimilliset kasvot ja kyky kuunnella aidosti potilaan ääntä.
Kirurgeille suunnitellaan koulutuskeskusta TampereelleTaysin alueelle suunnitellaan kirurgian koulutuskeskusta, jossa koulutetaan tekonivelleikkausten ja muiden kirurgian alojen tekniikoita sekä hätätoimenpiteitä. Hanketta koordinoi tamperelainen terveydenhuollon palveluyritys FinnMedi Oy. Suunnittelussa ovat mukana Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen yliopiston lääketieteen laitos, Tekonivelsairaala Coxa, Tampereen kaupunki ja THL. Kirurgian koulutuskeskus sijoittuisi keskussairaala-alueen obduktiorakennukseen. Toimenpiteet tehtäisiin vainajille, joille suoritetaan oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus. Toiminnan valvonnasta vastaa THL. - Kirurgian koulutus vaatii jatkuvaa kädentaitojen harjoittelua. Koulutustarvetta lisää sekin, että leikkausmenetelmät, instrumentit ja implantit kehittyvät jatkuvasti. Kirurgian koulutuskeskus palvelee sekä yliopiston lääketieteen opetusta että kirurgien jatkokoulutusta, FinnMedi tiedottaa. Yhtiön mukaan tarve on suuri, sillä suomalaiset kirurgit kouluttautuvat nykyisin keskieurooppalaisissa koulutuskeskuksissa. FinnMedin mukaan mukaan tavoitteena on, että päätökset koulutuskeskuksen perustamisesta voitaisiin tehdä vuoden 2012 alkupuolella. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan koulutuskeskus aloittaisi vuonna 2013.
Hyaluronaanituotannon säätely avaa uusia näkökulmia tulehduslääkkeiden kehitykselle Ihonhoitotuotteissakin suosittu hyaluronaani edistää kudoksen paranemista, mutta voi ylläpitää tulehdusta sekä edistää syöpäsolujen tunkeutumista ympäröivään kudokseen. Filosofian maisteri Tiina Jokelan väitöstutkimus osoitti, että mannoosi hillitsee hyaluronaanin tuotantoa. Havainto voi avata uusia mahdollisuuksia tulehduslääkkeiden kehittämiseen. Hyaluronaani on suuri sokerimolekyyli, jota esiintyy luonnostaan runsaasti ihossa. Hyaluronaani sitoo vettä ja muodostaa geelimäisen täyteaineen solujen väliin. Tulehduksissa hyaluronaanista muodostuu kaapeleita, joiden avulla ihosolut pystyvät sitomaan valkosoluja, esimerkiksi haavan paranemisen aikana. Vastavalmistuneessa väitöskirjassaan Tiina Jokela tutki tapoja säädellä hyaluronaanin tuotantoa ihosoluissa. Tutkimuksessa keksittiin, että mannoosi hillitsee hyaluronaanin tuotantoa. Mannoosin vaikutusmekanismiksi osoittautui hyaluronaanin tuottamiseen tarvittavan UDP-sokerin väheneminen. Mannoosi esti tulehdusreaktioita ihosoluissa ja vähensi valkosolujen kertymistä haavamallissa. Tulehdussairauksissa, kuten astmassa, reumassa sekä kroonisissa haavoissa hyaluronaanin aineenvaihdunta on epänormaalia. Sama koskee useita syöpiä. Tälläisissä tilanteissa hyaluronaanin tuotantoa hillitsevä mannoosi, tai vastaava hyaluronaanin rakennusaineiden pitoisuuteen vaikuttava aine, voi tarjota uusia mahdollisuuksia lääkehoitoon.
Hoikat suuremmassa vaarassa leikkauksen jälkeen Hoikkuutta pidetään yleensä hyvänä asiana, mutta leikkauspotilailla siihen voi liittyä myös riskejä. Tähän viittaa ainakin tuore yhdysvaltalaistutkimus. Siinä hoikkien leikkauspotilaiden havaittiin kuolevan muita todennäköisemmin kuukauden sisällä leikkauksesta. Tulokset eivät paljasta tarkalleen mistä yhteys johtuu. Kuolleisuus oli suurinta potilailla, joiden painoindeksi oli alle 23. Sadasta tällaisesta potilaasta kolme kuoli leikkausta seuraavien 30 päivän aikana, kun esimerkiksi sadasta vaikeasti lihavasta, joiden painoindeksi oli vähintään 35, kuoli vain yksi. Painoindeksi 23 tarkoittaa noin 70 kiloa 170 senttimetriselle tai 60 kiloa 160 senttimetriselle. Alle 23:n painoindeksi liittyi suurempaan kuolleisuuteen myös verrattuna lievästi lihaviin, joiden painoindeksi oli 26-30. Riskit havaittiin riippumatta leikkauksen tyypistä tai potilaan ennusteesta. Tutkimuksessa hyödynnettiin 190 000 potilaan rekisteritietoja. Potilaat oli leikattu vuosina 2005-2006. Tulokset julkaistiin Archives of Surgery -lehdessä. Uutispalvelu Duodecim (Archives of Surgery 2011;doi://10.1001/archsurg.2011.310)
Vääränlainen jooga rikkoo polvet Säännöllinen, tietynlainen joogaaminen voi rikkoa polvet, varoittelee intialainen ortopedi Ashok Rajgopal The Telegraph lehdessä. Rajgopal toteaa asentaneensa lukuisia keinoniveliä joogaajille – jopa joogaguruille – jotka ovat rikkoneet nivelensä venymällä väkisin tai väärissä asennoissa. Pahimmillaan väärin tehdyt äärivenytykset johtavat nivelrikkoon. Rajgopalilla ei ole mitään kontrolloitua ja pehmeää joogaa vastaan. Kritiikki kohdistuukin ennen kaikkea ääriasentoja vaativiin liikkeisiin, joita tekevät usein myös kokemattomat joogaajat ja usein suurissa ryhmissä, joissa ohjaajat eivät pysty vahtimaan jokaista väärää asentoa.
Tuki- ja liikuntaelinjärjestöjä ja terveydenhuollon päättäjiä koolle kutsunut Tule-parlamentti vetosi päättäjiin. Kuntien on järjestettävä ikäihmisille subventoituja liikuntapalveluja. Perjantaina 4.11. Helsingin Musiikkitalolle kokoontui 120 järjestöjen ja terveydenhuollon vaikuttajaa keskustelemaan tuki- ja liikuntaelinterveyden haasteista kansallisella tasolla. Tule-sairauksien tehokkainta hoitoa on ennaltaehkäisy, jossa keskeisimmällä sijalla on liikunta. Tiedosta toimintaan on pitkä matka, joten Tule-parlamentissa haettiin myös konkreettisia ratkaisuja, kuinka tule-ongelmia voitaisiin vähentää. Koko parlamenttiväki kannatti Suomen Nivelyhdistys ry:n edunvalvontaryhmän esittämää julkilausumaa, jonka mukaan kuntien tulisi Espoon kaupungin esimerkkiä noudattaen kustantaa uimahalli- ja kuntosalivuorot yli 68-vuotiaille kuntalaisille. Suomen Nivelyhdistyksen edunvalvontatyöryhmän julkilausuma Tule-parlamenttissa Ikäihmisten kuntoutukseen on kiinnitettävä erityistä ja entistä suurempaa huomiota. Parhaat tulokset ja suurimmat säästöt saavutetaan ennaltaehkäisevällä terveyttä edistävällä työllä. Tämän vuoksi myös muiden Suomen kuntien olisi järkevää noudattaa Espoon kaupungin hyvää esimerkkiä: mm. Espoo on jo taannut yli 68-vuotiaille maksuttomat uimahalli- ja kuntosalikäynnit. Esitämme, että kaikissa Suomen kunnissa siirryttäisiin tähän tehokkaasti terveyttä edistävään käytäntöön niin, että kaikki yli 68-vuotiaat saisivat vähintään maksuttoman sisäänpääsyn uimahalleihin. Tarvittaessa maksuttomat sisäänpääsyt voisi rajata vain tietyille uimahallivuoroille, esimerkiksi tuki- ja liikuntaongelmista kärsiville erittäin hyvin soveltuviin vesijuoksuun tai vesivoimisteluun. Lihaskuntoa ja tasapainoa parantava liikunta vähentää tutkitusti ikäihmisten kaatumisia ja sen myötä esimerkiksi lonkkamurtumia. Vesiliikuntavuorojen ohella kuntien kannattaisikin kustantaa ikäihmisille myös kuntosalivuoroja. Tämä on ikäihmisille erittäin tärkeää, jotta mahdollisimman moni heistä aktivoituisi omatoimisesti hoitamaan kuntoaan ja siten lisäämään hyvinvointiaan, samalla säilyttäen toimintakykynsä ja välttäen laitoshoidon mahdollisimman pitkään. Mikäli yhä useampi ikäihminen pystyy liikkumalla hoitamaan kuntoaan ja toiminnallisuuttaan, tarjoutuu kuntien alati kiristyvälle taloudelle myös mahdollisuus hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kulujen kasvua. Tule-parlamentissa keskityttiin teemaan kuntoutus – jos työnantajat ja työntekijät pystyvät asennemuutokseen, voisi työ olla osa kuntoutustaSuomen Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n koordinoima Tule-parlamentti järjestettiin nyt neljännen kerran, ja tällä kertaa parlamentaarinen työskentely keskittyi teemaan kuntoutus. Tule-sairauksien kuntoutuksen yleinen ongelma on, että kuntoutuksen saaminen ajoissa, ennen sairauden pahenemista ja kroonistumista, toteutuu nykyisessä monikanavaisessa kuntoutusjärjestelmässä harvoin. Varhain saatu kuntoutus tuottaisi kuitenkin parhaat tulokset. Tule-parlamentissa todettiin, että tarvittaisiin sekä työnantajien että työntekijöiden asennemuutosta: tule-ongelmaiset pystyisivät usein tekemään töitä osa-aikaisesti, jolloin työ voisi toimia osana kuntoutumisprosessia. Lain suomaa oikeutta osasairauspäivärahaan tulisikin käyttää paljon nykyistä enemmän osana tule-vaivoista kuntoutumista.
Sähköinen potilaskertomus toimivaksi yhtenäisillä tiedoilla Suomessa sähköiset potilaskertomukset ovat jo käytössä lähes kaikissa terveydenhuollon organisaatioissa. Julkisuudessa on käyty viime aikoina runsaasti keskustelua niiden käytettävyyden ongelmista, samoin eri ohjelmistojen yhteistoiminnallisuuden puutteista tai tietojen saatavuudesta. Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava terveystieteiden maisteri Kristiina Häyrisen väitöstutkimus osoittaa, että toimivissa sähköisissä potilaskertomuksissa tekniikan lisäksi käytettävien tietojen pitää olla yhteneviä. Häyrinen tarkastelee tutkimuksessaan sähköisen potilaskertomuksen tietoja ja tietorakenteita, joita on toistaiseksi tutkittu vähän niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Suomessa sähköisen potilaskertomuksen tietosisältöjä on kehitetty asiantuntija- ja käyttäjälähtöisesti ja myös niiden käyttöä sekä käytettävyyttä on tutkittu enimmäkseen käyttäjien näkökulmista. Tutkimuksen aineisto koostui sähköisen potilaskertomuksen tietoihin ja tietokokonaisuuksiin liittyvän kirjallisuuskatsauksen aineistosta ja sähköisen potilaskertomuksen rekisteriaineistosta vuosilta 2003–2006. Tietoa kerättiin lääkäreiden, hoitajien ja fysioterapeuttien teksteistä. Tutkimus osoittaa, etteivät potilasta hoitavien henkilöiden kirjaamistavat ole yhtenäisiä. Lääkärit ja fysioterapeutit kirjasivat pääasiassa vapaamuotoista tekstiä, jota on jäsennelty vaihtelevasti epäyhtenäisten otsikoiden avulla. Lisäksi lääkärit hyödynsivät kansainvälistä tautiluokitusta (ICD 10) diagnoositietojen kirjaamisessa vain hieman yli puolessa merkinnöissä. Hoitajien dokumentaatio perustui hoidon prosessimalliin, ja hoitajat hyödynsivät kirjaamisessaan suomalaisia hoitotyön luokituksia. Luokitusten käyttö oli kuitenkin epäyhtenäistä. Häyrinen kehitti tutkimustulosten pohjalta moniammatillisen hoitoprosessin tietomallin. Se sisältää lääkäreiden, hoitajien ja fysioterapeuttien omien tiedon jäsennysmallien mukaiset tietoryhmät sekä tarkoituksenmukaiset, kaikille potilaan hoitoon osallistuville ammattiryhmille tärkeät tietoryhmät. Erilaisten luokitusten ja nimikkeistöjen käyttö dokumentaatiossa vaatii eri käsitteiden keskinäistä yhteensovittamista. Häyrisen mukaan suosituksia voidaan antaa eri toimijoille. Ohjelmistotoimittajien tulisi ottaa käyttöön yhtenäiset tietorakenteet ohjelmistoissa. Lisäksi potilastietojärjestelmien käytettävyyttä tulisi edelleen kehittää. Terveydenhuollon organisaatioiden johtajien puolestaan tulisi sitoutua yhtenäisiin kirjaamistapoihin ja sitouttaa henkilöstöään niiden käyttöönotoissa. Yhtenäiset kirjaamistavat muuttavat terveydenhuollon ammattihenkilöiden tapoja dokumentoida potilastietoja. Yhtenäiset kirjaamistavat kuitenkin edistävät tiedonsiirtoa yhdessä terveydenhuollon organisaatiossa ja terveydenhuollon organisaatioiden välillä potilaan siirtyessä jatkohoitoon, mikä parantaa potilasturvallisuutta. Lisäksi tiedon uudelleenkäyttö kansallisesta arkistopalvelusta (KanTa) olisi mahdollista tulevaisuudessa poliittisessa ja hallinnollisessa päätöksenteossa. Sähköiseen arkistoon tallennettujen tietojen laatu, erityisesti tiedon määrämuotoisuus, on siis edellytys tietojen uudelleenkäytölle kliinisessä, hallinnollisessa ja terveyspoliittisessa päätöksenteossa.
Suomalaiset naiset liikkuvat paljon, tunnollisesti ja yksin Suomen suurin naisten liikuntalehti Sport, Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry ja Microsoft ovat yhdessä toteuttaneet suomalaisten naisten liikkumisen motiiveja kartoittavan tutkimuksen. Yli puolet naisista haluaisi liikkua nykyistä enemmän. Tutkimus paljastaa muun muassa sen, että suomalaiset naiset ovat liikkuessaan tavoitteellisia ja tunnollisia. Noin 60 prosenttia naisista liikkuu useimmiten yksin. Suomalaisilla naisilla on kova into liikkua: vain noin 40 prosenttia naisista harrastaa liikuntaa niin paljon kuin haluaisi. Naiset liikkuvat kuitenkin jo nyt määrällisesti paljon. Joka kolmas suomalainen nainen ilmoittaa liikkuvansa tai kuntoilevansa vapaa-ajallaan tai aktiivisesti arkiaskareissa vähintään 5 kertaa viikossa, puolet naisista 2-4 kertaa viikossa. Liikunnan harrastamiseen käytetään keskimäärin 5 tuntia ja 20 minuuttia. Tästä reilu kaksi tuntia on rauhallista ja loput ripeää tai voimaperäistä liikuntaa. Liikkumista pidetään tärkeänä erityisesti terveyden takia. Lähes saman painoarvon vastauksissa saavat liikunnan elämään energiaa tuova vaikutus ja painonhallinta. Lähes 60 prosenttia naisista kokee suurimmaksi esteeksi liikunnan lisäämiselle oman saamattomuuden ja laiskuuden. Myös työ, kodinhoito ja muut harrastukset rajoittavat mahdollisuuksia liikkumiseen. Omaa aikaa liikkumalla Yleisimmin naiset toivovat, että liikunta olisi hauskaa, vaivatonta ja säännöllistä. Tärkeää on myös treenata niin kovaa, että hikoilee. Itse asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta nautitaan – mutta toisaalta podetaan huonoa omatuntoa, jos näihin tavoitteisiin ei ylletä. Hyvännäköisen kropan tärkeyttä painottaa puolet naisista. Moni nainen haaveilee uusien lajien kokeilemisesta ja elämyksistä. Kiinnostusta herättävät erityisesti tanssi, vesiliikunta, vaellus ja pehmeät lajit kuten jooga, pilates ja syvävenyttely. Naisista 40 prosenttia ottaisi mielellään oman personal trainerin. Sosiaalinen kanssakäyminen ei ole liikunnan motiivina kärjessä. Yli 60 prosenttia naisista liikkuu mieluiten yksin. Hieman yli puolet naisista lähtee liikkeelle ainakin silloin tällöin yhdessä puolison tai treenikaverin kanssa tai ystäväporukassa. Tyypillisesti liikuntaa harrastetaan kodin lähiympäristössä: uimahalleissa, liikuntakeskuksissa, pyöräteillä ja ulkoilumaastoissa. ”Suomalainen nainen on mestarisyyllistyjä. Liikkumattomuudesta ei niinkään syytetä perheolosuhteita tai työkiireitä, vaan oman pään sisäisiä motiiveja. Tehopakkauskin tuntee itsensä helposti laiskaksi, ellei yllä tavoitteisiinsa”, sanoo Sport-lehden päätoimittaja Ulla-Maija Paavilainen. ”Liikkeellelähtö on vaikeaa, ja hauskuus tulee kuvioihin vasta liikuntatuokion jälkeen, kun voi onnitella itseään lääkemääräyksen nauttimisesta”, Paavilainen peräänkuuluttaa armollisuutta. ”Toisaalta liikuntahetki näyttää olevan naiselle se ainoa oma aika, jolloin saa olla yksin ja purkaa päivän stressiä. Ei ole ihme, että pehmeät liikuntalajit ovat yhä suositumpia, jos muu elämä on jatkuvaa suorittamista ja mittaamista.” ”Naisista reilusti yli puolet haluaisi harrastaa liikuntaa enemmän kuin nyt. Kodin läheltä löytyvät kävely- ja ulkoilureitit, sisäliikuntapaikat ja liikuntapalvelut ovat keskeisiä ratkaisuja, kun kuntapäättäjät haluavat tukea säännöllistä liikunnan harrastamista ja asuinalueen viihtyvyyttä", sanoo SLU:n viestintäjohtaja Eila Ruuskanen-Himma. Liikuntapelit yhä suositumpia Liikuntaan liittyvissä hankinnoissa arvostetaan asiantuntemusta: liikuntavarusteiden hankinnassa urheiluliikkeet ovat ylivoimaisesti suosituimpia. Liikuntapelien ykkösominaisuus on puolestaan hauskuus. Lähes joka kolmas nainen kokee pelit mielenkiintoisiksi, ja yli puolet naisista, joilla on taloudessa pelikonsoli, onkin jo ainakin kokeillut niitä. "Liikunnallisten pelien suosio on kasvussa naisten keskuudessa – ne tarjoavat hauskoja liikuntaelämyksiä, mutta Xbox 360:n ja Kinectin kautta myös konkreettisia tuloksia. Lisäksi kynnys aloittaa liikunta on alhaisempi, kun avuksi ei tarvita erillisiä kapuloita, ohjaimia tai lisälaitteita. Vuoden Liikuntatuotteeksi 2010 valitulle Kinectille on saatavana ja kehitteillä useita mullistavia liikunnallisia kokemuksia”, valottaa Microsoftin tulevaisuuden suunnitelmia Xbox-tuotepäällikkö Henrik Jürgens. TOP 10 naisten liikunnan motiivit
TOP 10
– toivelajit
Hoitosuunnitelman tekoon tuli ohjeet Potilaan terveys- ja hoitosuunnitelman teko saa uutta pontta. Kansallinen työryhmä on määritellyt suunnitelmalle sisältöalueet. Uusi terveydenhuoltolaki edellyttää terveys- ja hoitosuunnitelman tekemistä tarvittaessa kiireettömissä hoidoissa. Suunnitelmaa voivat tarvita esimerkiksi pitkäaikais- ja monisairaat. Hoitosuunnitelma kokoaa yhteen potilaan kannalta keskeiset terveysongelmat ja niiden hoidon riippumatta siitä hoidetaanko niitä terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa tai keskussairaalassa. Lähtökohtana on, että potilas on aktiivisesti mukana oman hoitonsa suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa. – Odotamme, että terveys- ja hoitosuunnitelma otetaan laajaan käyttöön terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Siitä tulee työväline myös kansalaisen omahoidon ja terveyskäyttäytymisen edistämiseen sähköisten terveyspalvelujen kehittyessä, THL:n ylilääkärinä työhön osallistunut Jorma Komulainen sanoo. Hoitosuunnitelmien laajaa, hoitopaikasta riippumatonta käyttöönottoa helpottaa yhtenäinen tietosisältö, jonka tekninen toteutus tietojärjestelmiin tapahtuu vuoteen 2014 mennessä. 61 paikkakuntaa pilotoi Terveys- ja hoitosuunnitelman sisältöä on kehitetty ja pilotoitu 61 paikkakunnalla. – Hoitosuunnitelma voi parhaimmillaan toimia potilaan karttana kohti parempaa vointia, lisätä hoitomyönteisyyttä ja omahoitoon sitoutumista, kertoo terveyskeskuslääkäri Päivi Linnanen Lahdesta. Suunnitelman käyttö tuo Linnasen mukaan kustannustehokkuutta, kun ylimääräiset käynnit vähenevät ja aikaa vapautuu muuhun potilastyöhön. Hoitosuunnitelma auttaa potilasta ja ammattilaisia pysymään ajantasalla tilanteessa, jossa potilasta hoitaa useampi työntekijä. Hoitosuunnitelmasta potilas saa tiedon, mitä tehdä ja kehen olla yhteydessä ongelmien ilmetessä. Julkaisun Rakenteinen terveys- ja hoitosuunnitelma ovat laatineet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sosiaali- ja terveysministeriö, Potku-hanke, Duodecim ja useat asiantuntijat yhdessä.
Tehokas liikkuja sairastaa vähemmän Rasittavaa liikuntaa harrastavilla keski-ikäisillä on parempi fyysinen toimintakyky ja vähemmän sairauslomia kuin vähemmän ja kevyemmin liikkuvilla ikätovereillaan, osoittaa Helsingin yliopistossa tehty väitöstutkimus. "Rasittavaa liikuntaa - esimerkiksi juoksua - harrastavilla keski-ikäisillä on hyvä fyysinen toimintakyky sekä vähemmän sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä kuin vähemmän liikkuvilla", kertoo terveystieteiden maisteri Jouni Lahti. Lahti selvitti väitöstutkimuksessaan, vaikuttaako vapaa-ajan liikunnan määrä ja rasittavuus myöhempään fyysiseen toimintakykyyn, sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Tutkimuksessa seurattiin keski-ikäisten Helsingin kaupungin työntekijöiden liikunta-aktiivisuutta ja terveyttä vuodesta 2 000 vuoteen 2007. Suomalainen hyvinvointipolitiikka pyrkii siihen, että työssä oleva väestö säilyy terveenä ja toimintakykyisenä entistä pidempään. Terveyskäyttäytyminen ja erityisesti liikunta-aktiivisuus näyttää olevan keskeisessä asemassa ikääntyvien työntekijöiden terveyden, toimintakyvyn ja työkyvyn ylläpitämisessä. Lahden tutkimuksessa liikunnan harrastamisen hyödyt näkyivät niin tuki- ja liikuntaelinten sairauksista kuin mielenterveysongelmista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä. Suomessa kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä noin kaksi kolmasosaa johtuu tuki- ja liikuntaelinten sairauksista tai mielenterveysongelmista. Lahti selvitti väitöstutkimuksessaan myös sitä, muuttuuko kohtuullisesti rasittavan ja rasittavan liikunnan harrastaminen eläkkeelle siirtymisen myötä. Hän havaitsi, että osa vanhuuseläkkeelle siirtyneistä lisäsi liikunnan harrastamista, ja vanhuuseläkkeelle siirtyneistä harvempi kuin töissä jatkaneista lukeutui 'vähän liikkuviin'. "Kohtuullisesti rasittavan liikunnan hyödyt terveydelle ovat ennestään tunnettuja. Tämän tutkimuksen tulokset kuitenkin painottavat erityisesti rasittavan liikunnan merkitystä terveydelle ja toimintakyvyn säilymiselle, joten kansanterveyttä ajatelleen rasittavampaa kuntoliikuntaa tulisikin korostaa entistä enemmän", Lahti sanoo. Hänen mielestään myös eläkeiän kynnyksellä olevia tulisi erityisesti kannustaa liikkumiseen: "Vaikka monet lisäävät liikuntaa siirryttyään eläkkeelle, muutokset ovat kuitenkin pieniä kun ottaa huomioon lisääntyneen vapaa-ajan määrän." Lahden väitöstutkimus on osa Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimusta (Helsinki Health Study), jossa tarkastellaan työntekijöiden terveydentilaa, toimintakykyä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Aineisto muodostuu vuosina 2000, 2001 ja 2002 toteutetuista peruskyselyistä (n=8 960), vuonna 2007 toteutetusta seurantakyselystä (vastausprosentti 83 %) sekä rekisteritiedoista.
Liikunta heikentää lihavuusgeenin vaikutusta Osa ihmisistä on herkkiä lihomaan, koska he sattuvat kantamaan tiettyä lihavuusgeeniä. Tämän kiloja kerryttävän FTO-geenin vaikutus ei silti ole peruuttamaton, sillä runsas liikunta heikentää sen vaikutusta, tuoreet tulokset osoittavat. Juuri julkaistun meta-analyysitutkimuksen mukaan liikunnallisilla aikuisilla geeniin liittyvä lihavuusriski olisi noin kolmanneksen pienempi kuin vähän liikkuvien. Näin ollen liikunta on sopiva lääke kaikille lihavuuden kanssa painiville ja sitä vältteleville perimästä riippumatta. FTO-geeni on ensimmäinen lihavuuteen yhdistetty geeni, mutta käytännössä sen vaikutus ei ole kovin suuri. Aikaisemmissa tutkimuksissa FTO-geenin lihavuutta lisäävät alleelit ovat tienneet noin 1,5 kilon painonlisäystä. Eurooppalaisperäisessä väestössä kyseisiä geenimuotoja tavataan noin kolmella neljästä. Tutkimuksessa yhdistettiin 54 FTO-tutkimusta, joissa oli huomioitu osallistujien fyysinen aktiivisuus. Yhteensä niihin oli osallistunut noin 220 000 aikuista ja 19 000 lasta ja nuorta. Liikunta vähensi FTO:n vaikutusta vain aikuisilla. Tulokset julkaisi PLoS Medicine -lehti. Uutispalvelu Duodecim *
Suomen Nivelyhdistyksen hallitus vuodelle 2012 on valittu. Yhdistyksen syyskokouksessa nimitettiin myös ensimmäiseksi Vuoden Vertaisohjaajaksi Riitta Hukkanen. Lue raportti syyskokouksesta ja sen yhteydessä pidetystä seminaarista täältä.
Lääkäreille laadittu verkkotyökalu esittelee yli 30 diagnoosia, joiden hoidossa liikunnalla on tutkitusti merkittävä rooli. Helppokäyttöinen työkalu on suunniteltu käytettäväksi erityisesti tiukasti aikataulutetussa vastaanottotilanteessa. Liikuntalääke-työkalun tavoitteena on lisätä liikunnan käyttöä terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä ja sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Sivusto on laadittu lääkäreille helpottamaan liikunnan suosittelemista potilaille vastaanottotilanteessa. Ohjeet perustuvat kattavaan, luotettavaan ja ajantasaiseen tieteelliseen näyttöön liikunnan yhteyksistä ja vaikutuksista 35 terveysaiheeseen. – Työkalussa on pyritty antamaan kaikki tarpeelliset tiedot liikunnan suosittelemiseen lääketieteellisesti pätevin perustein. Työkalu perustuu mittavaan tutkimustietoon, mutta yksityiskohtien esittämisessä on tingitty nopeuden ja käytettävyyden vuoksi. Liikuntaohjeet vastaavat uusimpia kansainvälisiä ja kotimaisia suosituksia, kertoo sivuston laatija ja niitä päivittävä emeritusprofessori, kliinisen fysiologian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Ilkka Vuori. Jokaista terveysaihetta käsitellään sivustolla viidestä näkökulmasta. Liikkuminen eri osioiden välillä on helppoa ylärivin otsikoiden kautta. – Lääkärit työskentelevät nykyisin poikkeuksetta päätelaitteiden äärellä, joten uskon, että verkossa oleva työkalu on nopein ja käyttäjäystävällisin julkaisumuoto. Sitä on lisäksi helppo päivittää, Vuori summaa. Taustamateriaalia lääkäreille, ohjeet mukaan potilaalle Liikunnan yhteys aiheeseen, liikunnan hyödyt ja riskit -osio on tietopaketti liikunnan epidemiologisissa ja interventiotutkimuksissa todetuista eduista ja mahdollisesti haitallisista yhteyksistä ja vaikutuksista kyseiseen aiheeseen. Tämä osio sisältää paljon tietoa ja toimii hyvänä tausta- ja itseopiskelumateriaalina lääkäreille. Liikunnan aiheellisuus ja rajoitukset on näkemys siitä, kuinka aiheellista liikunta on kyseisen terveysaiheen kannalta ja millaisia rajoituksia tämä aihe tai muut tekijät asettavat liikunnalle. Liikuntaohjelma-osio sisältää tietoa siitä, mitä henkilöstä ja hänen terveydestään on tiedettävä ja selvitettävä asianmukaisen liikunnan suosittelemiseksi. Mitä tavoitteita liikunnalle kannattaa asettaa, millainen liikunta johtaa tavoitteisiin ja on turvallista sekä mitä varotoimia liikunnassa saatetaan tarvita. Liikuntaohje on potilaalle tulostettava tai sähköpostilla lähetettävä ohje ensisijaisesti omatoimisesti toteutettavaa liikuntaa varten. Lääkärin on mahdollista tehdä lisäyksiä tai muutoksia oletusohjeeseen. Potilaalle annettavia liikuntaohjeita täydentää Täsmäohjeita-osio, joka sisältää käytännöllisiä kuvauksia ja ohjeita joihinkin terveysaiheisiin liittyvistä tehokkaista ja turvallisista harjoitteista kuvien kera. Yhteistyökumppaneina palvelun toteuttamisessa ovat olleet Polar Electro sekä Trainer4You. Täsmäohjeet ovat laatineet Trainer4Youn liikunnan asiantuntijat. Liikuntalääke-työkalu on 21. lokakuuta alkaen lääkärien käytössä.
Osassa ravintolisistä ei hyötyä käytöstä – voivat jopa lisätä kuolleisuutta Ravintolisien käytöstä ei ole juuri hyötyä kansansairauksien ehkäisyssä. Muun muassa monivitamiini-, foolihappo- ja rautavalmisteiden käyttö voi jopa lisätä kuolleisuutta, osoittaa Minnesotan ja Itä-Suomen yliopistojen tuore tutkimus. Yhdysvalloissa toteutetun laajan seurantatutkimuksen tulokset julkaistiin 10. lokakuuta arvostetussa lääketieteellisessä Archives of Internal Medicine -julkaisussa. Kalsiumin ja D-vitamiinin käyttö turvallista Tutkijat selvittivät ravintolisien vaikutuksia suuressa Iowa Women’s Health Study seurantatutkimuksessa, johon osallistui 38 772 naista. Osallistujista 65 prosenttia raportoi käyttävänsä ravintolisiä. Tutkimuksessa havaittiin, että iso osa tutkituista ravintolisistä oli yhteydessä suurentuneeseen kuolleisuuden riskiin. Yksittäisistä yhdisteistä monivitamiinin, foolihapon, B6-vitamiinin, raudan, magnesiumin, sinkin ja kuparin käytön havaittiin lisäävän kuolleisuutta. Ainoastaan kalsium näytti suojaavan kuolleisuudelta. Viime aikoina runsaasti tutkittu D-vitamiini ei ollut yhteydessä kuolleisuuteen. Tutkimukseen osallistuneiden naisten terveydentilaa ja terveyskäyttäytymistä, mukaan lukien ravintolisien käyttöä, on seurattu 80-luvun puolivälistä saakka noin 22 vuoden ajan. Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin monivitamiinin, β-karoteenin, A-vitamiinin, foolihapon, B6-vitamiinin, B-vitamiiniyhdistelmän, C-, E- ja D-vitamiinien sekä kalsiumin, raudan, seleenin, magnesiumin, sinkin ja kuparin vaikutuksia kokonaiskuolleisuuden riskiin. Pitkäaikaisvaikutukset huolettavat Ravintolisien käyttö on ajankohtainen tutkimuskohde. Yhdysvalloissa arviolta yli puolet väestöstä syö päivittäin vähintään yhtä ravintolisää. Ravintolisiä käytetään usein ehkäisemään kroonisia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja. Tutkimusten mukaan käytön hyödyistä sairausten ehkäisyssä ei ole kuitenkaan näyttöä. Sen sijaan ravintolisien käytön yleisyys on herättänyt huolta niiden pitkäaikaisista terveysvaikutuksista. Uusi tutkimus tukee aikaisempia havaintoja Ravintolisien käyttöön liittyvä kuolleisuuden riskin lisäys oli tutkijoille yllätys, jollaista ei muissa tutkimuksissa ole havaittu. Kokonaisuudessaan tulokset tukevat kuitenkin aikaisempia tutkimuksia, joiden mukaan ravintolisien käytöstä ei näyttäisi olevan hyötyä kroonisten kansansairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Joistain yhdisteistä voi olla jopa haittaa. Tutkimus on osa Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön ja Minnesotan yliopiston kansanterveystietieteen laitoksen yhteistyötä. Ravitsemustutkija Jaakko Mursu suorittaa yhteistyön puitteissa parhaillaan väitöskirjatyön jälkeistä kaksivuotista tutkijavierailua Minnesotassa.
Huonokuntoiset vanhukset saavat liian vähän D-vitamiinia D-vitamiinin vajaus on hyvin yleistä vanhuksilla, ja usein se liittyy muutenkin huonoon terveydentilaan, tuore tutkimus vahvistaa. Tulokset viittaavat myös siihen, että liian vähän D-vitamiinia saavien liikuntakyky heikkenee ajan myötä. Tutkimukseen osallistui vajaat tuhat 77-100-vuotiasta kotonaan asuvaa yhdysvaltalaista, joiden toimintakykyä arvioitiin toistuvasti kolmen vuoden ajan. Veren D-vitamiinipitoisuus mitattiin tutkimuksen alussa. Mittausten perusteella kolmannes vanhuksista sai liian vähän D-vitamiinia, ja heidän lihaskuntonsa sekä liikuntakykynsä olivat selvästi heikommalla tolalla kuin riittävästi vitamiinia saavien. Myös jokapäiväiset arkiaskareet tuottivat heille enemmän vaikeuksia. Kolmen vuoden seurannan kuluessa D-vitamiinivajeisten toimintakyky myös heikkeni todennäköisemmin. Tässä tutkimuksessa D-vitamiinin pitoisuutta pidettiin alhaisena, kun se oli alle 50 nmol/l ja riittävänä, kun se ylitti 75 nmol/l. Iäkkäät saavuttavat 75 nmol/l tason, kun ympärivuotinen D-vitamiinin saanti on 20-50 mikrogrammaa. D-vitamiinin puutos on tavallista vanhuksilla, jotka eivät juuri ulkoile, joten vitamiinin vähyys voi yhtä hyvin seurata huonosta liikuntakyvystä kuin aiheuttaa sitä. Tämän vuoksi tuloksista ei voi päätellä kumpi on tullut ensin, huono liikuntakyky vai vitamiinivajaus. D-vitamiinin riittävyys on joka tapauksessa tärkeää, sillä se vähentää vanhusten kaatuilua ja luukatoa sekä saattaa ehkäistä useita sairauksia. Tulokset julkaisi tieteellinen Journal of the American Geriatrics Society -lehti. Uutispalvelu Duodecim * (Journal of the American Geriatrics Society 2011;DOI:10.1111/j.1532-5415.2011.03601.x)
Joka kolmas kipuoireinen on myös masentunutJoka kolmannella tuki- ja liikuntaelimistön kipua potevalla aikuisella on samanaikaisesti masennusta. Kipu ja masennus yhdessä esiintyessään heikentävät voimakkaasti työkykyä ja lisäävät terveydenhuollon palveluiden käyttöä. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen julkaisemasta tuoreesta selvityksestä. Suomen työpaikoilla on noin 300 000 yli 30-vuotiasta työntekijää (n. 15 % työssäkäyvistä), joilla on sekä kipua että masennusoireita. He kokevat työkykynsä keskimääräistä huonommaksi, käyvät lääkärissä ja jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle muita useammin. Ilmiö lisääntyy selvästi iän myötä, osoittaa tutkimus. Tutkijat
korostavat, että työkyvyn
säilyttämiseksi on erittäin
tärkeää tunnistaa kivun ja
masennuksen samanaikaisuus: Naiset
käyvät lääkärissä, miehet jäävät
työkyvyttömyyseläkkeelle Kattava tutkimusaineisto Raportissa esitetyt tulokset perustuvat yli 17 000 suomalaisen tietoihin, jotka on poimittu kahdesta edustavasta väestöaineistosta, kansallisesta Terveys 2000 -tutkimuksesta ja siihen liitetyistä rekisteritiedoista vuosilta 2000-2009 sekä Työterveyslaitoksen kolmen vuoden välein (1997-2009) toteuttamista Työ ja Terveys -haastattelututkimuksista. Tutkimus tarjoaa ensimmäistä kertaa tietoa suomalaisen aikuisväestön tuki- ja liikuntaelinten kivun ja masentuneisuuden yhteisesiintyvyydestä ja sen merkittävistä kansanterveydellisistä seuraamuksista. Tutkimuksen mukaan suomalaisesta aikuisväestöstä 23 prosenttia kokee samanaikaista kipua ja masentuneisuutta, työssäkäyvistä 15 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoitti tutkimusta. Helena Mirandan ajatuksia kivusta ja mielenterveydestä voi lukea lisää 25.11.2011 ilmestyvästä Niveltiedosta.
Lonkkamurtuma moninkertaistaa iäkkään riskit Lonkkamurtumaa seuraava vuosi on erityisen vaarallista aikaa iäkkäille naisille. Yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan naisten kuolleisuus voi kohota tuolloin jopa viisinkertaiseksi verrattuna terveisiin samanikäisiin. Tulokset viittaavat siihen, että lonkkamurtumien ehkäisyn lisäksi huomio pitäisi kiinnittää siihen, miten potilaita parhaiten hoidettaisiin murtumaa seuraavana vuotena. Kun lonkkamurtuman saaneita tarkasteltiin yhtenä ryhmänä, heistä 17 % kuoli murtumaa seuraavan vuoden aikana. Verrokeista kuoli vain 9 %. Kuolleisuus kuitenkin vaihteli iän mukaan. Suurin suhteellinen riski oli 65-69-vuotiailla naisilla, joista kuoli viisi kertaa useampi kuin samanikäisistä verrokeista, jotka olivat säästyneet lonkkamurtumalta. Seitsemänkymppisten naisten kuolleisuuden lonkkamurtuma nosti kaksinkertaiseksi. Yli kahdeksankymmentävuotiaiden kuolleisuus pysyi ennallaan lonkkamurtumasta riippumatta. Kuva kuitenkin muuttui, kun analyysi rajattiin erittäin hyväkuntoisiin kahdeksankymppisiin. Heille lonkkamurtuma tiesi kuolleisuuden kolminkertaistumista. Suurin osa kuolemista sattui kolmen kuukauden sisällä lonkkamurtumasta, mikä viittaa kuolemien johtuvan murtumista eikä naisten muista sairauksista. Tutkimukseen osallistui 10 000 yli 65-vuotiasta naista, joita seurattiin kahdenkymmenen vuoden ajan. Lonkkamurtuma todettiin 1 100 naisella. Uutispalvelu Duodecim * (Archives of Internal Medicine 2011;DOI:10.1001/archinternmed.2011.447)
Sopivaa kipulääkettä voi joutua etsimään Lääkäreillä on valittavanaan monia kipulääkkeitä, mutta yksikään niistä ei toimi kaikilla potilailla. Tämän vuoksi lääkitystä voi joutua vaihtamaan ennen kuin kipu lievittyy. Tiedot perustuvat Cochrane-tutkijaverkoston katsaustutkimukseen, jossa analysoitiin 45 000 leikkauspotilaan tietoja 350 eri tutkimuksesta. Lääkkeitä pidettiin tehokkaina, jos ne vähensivät kipuja vähintään 50 prosenttia 4-6 tunnin sisällä lääkkeen ottamisesta. Parhaat lääkkeet ylsivät hyvään tehoon 70 prosentilla potilaista ja huonoimmat 30 prosentilla. Kivut pysyivät poissa kahdesta kahteenkymmeneen tuntiin lääkkeestä ja annoksesta riippuen. Parhaiten tehosivat ibuprofeeni (400 mg), diklofenaakki (50 mg), etorikoksibi (120 mg), parasetamolin (1 000 mg) ja kodeiinin (60 mg) yhdistelmä, selekoksibi (400 mg) ja naprokseeni (500/550 mg). Yli kahdeksan tunnin kivunlievitykseen pystyivät etorikoksibi (120 mg), diflunisaali (500 mg), oksikodonin (10 mg) ja parasetamolin (650 mg) yhdistelmä, naprokseeni (500/550 mg) ja selekoksibi (400 mg). Tulokset osoittavat, että useat kipulääkkeet ja niiden yhdistelmät ovat tehokkaita monille, mutta mikään lääke ei takaa lievitystä kaikille. Siksi potilaiden ei pitäisi yllättyä, jos heille annettu kipulääke ei heti tepsi ja se pitää vaihtaa toiseen. Uutispalvelu Duodecim * (Cochrane 2011;DOI:10.1002/14651858.CD008659)
Suomalaistutkijalle merkittävä ERC-rahoitus nivelrikon ennustemallin kehittämiseen Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitoksen akatemiatutkija, dosentti Rami Korhoselle merkittävän apurahan lahjakkaille nuorille tutkijoille suunnatussa ERC Starting Grants -haussa. Viisivuotisen rahoituksen saaneessa hankkeessa kehitetään tietokonemalli, jonka avulla voidaan arvioida nivelrikon etenemistä potilaskohtaisesti. Mallia voitaisiin käyttää hyväksi suunniteltaessa potilaille sopivaa hoitomuotoa nivelrikon ennaltaehkäisemiseksi tai etenemisen hidastamiseksi. – ERC rahoittaa innovatiivista tutkimusta, jossa on mahdollisuus sekä riskinottoon että merkittäviin läpimurtoihin. Vastaavaa rahoitusta olisi vaikeaa muuten saada. Rahoituksen ansiosta pääsemme kehittämään adaptiivista mallia nivelrikon etenemisen ennustamiseksi maailman parhaitten osaajien kanssa, Korhonen sanoo. ERC myöntää rahoitusta huipputason perustutkimukselle. ERC Starting Grants -apurahoilla tuetaan uransa alkuvaiheessa olevia lahjakkaita tutkijoita. Rahoituksen on määrä tukea oman tutkimusryhmän tai -ohjelman perustamista tai vakiinnuttamista. EU:n jäsenmaissa ja liitännäismaissa työskentelevät tutkijat voivat saada jopa 1,5 miljoonan euron suuruisen apurahan. Neljättä kertaa järjestettyyn hakuun osallistui 4080 tutkijaa, joista 480 sai apurahan. Suomessa apurahan sai kymmenen tutkijaa. Biomekaanisen mallinnuksen tutkimusryhmää johtava Korhonen on ensimmäinen ERC Starting Grants -apurahan saanut Itä-Suomen yliopiston tutkija. Rahoitushaun arviointipaneelin mukaan Korhonen vakuutti arvioitsijat innovatiivisilla ideoillaan. Paneeli arvioi, että hankkeen tulokset voivat uudistaa nivelrikkopotilaiden hoito- ja seurantakäytäntöjä. Rahoitusta puolsi myös se, että Korhosella on nuoresta iästään huolimatta jo vaikuttava julkaisuluettelo ja oma tutkimusryhmä. Tietokonemallin avulla yksilöllisempää hoitoa Nivelrikossa niveltyvien luiden päissä olevat nivelrustot kuluvat pois. Tämä aiheuttaa kipua ja vaikeuttaa liikkumista. Nivelrikon etenemiseen vaikuttavat muun muassa nivelten epänormaali kuormitus ja ikääntyminen. – Hankkeemme ensimmäisessä osassa kehitetään ja validoidaan adaptiivisia tietokonemalleja, jotka ennustavat nivelrikon etenemistä, Korhonen kertoo. Mallien validoimiseksi käytetään muun muassa eläinmalleja, joilla arvioidaan rustokudoksessa ja -soluissa tapahtuvia muutoksia nivelrikon edetessä. Kokeellisten mittausten avulla voidaan myös arvioida syitä nivelrikon syntyyn ja etenemiseen. Toisessa vaiheessa kehitetään kliinisten magneettikuvien perusteella tietokonemalleja polvinivelistä, joissa on jokin vaurio, kuten nivelkierukan repeämä tai rustovaurio. Mallien avulla voidaan arvioida polvinivelten kudosten kokemia jännityksiä ja mahdollisia tulevia vaurioalueita sekä simuloida kirurgisten operaatioiden aiheuttamia muutoksia. – Lopuksi aikaansaannokset yhdistetään tietokonemalliksi, jonka avulla voidaan arvioida nivelrikon etenemistä potilaskohtaisesti vuosiksi eteenpäin. Tätä voitaisiin käyttää hyväksi suunniteltaessa potilaille sopivaa hoitomuotoa nivelrikon ennaltaehkäisemiseksi tai etenemisen hidastamiseksi. ERC:n myöntämällä rahoituksella katetaan ennen muuta hankkeeseen palkattavien tutkijoiden palkkakulut sekä tutkijavierailujen kustannukset. Ulkomaisina yhteistyökumppaneina toimivat mallinnuksessa muun muassa Albertan yliopisto Kanadasta ja Lundin yliopisto Ruotsista, kokeellisissa solutason mittauksissa Calgaryn yliopisto Kanadasta.
Kaikki liikunta pidentää elämää Kaikenlainen liikunta auttaa elämään pitempään liikkui sitten vapaa-ajalla tai töissä. Kevytkin liikunta hyödyttää, mutta suuremman avun saa intensiivisestä liikunnasta, tuore meta-analyysitutkimus osoittaa. Tulos on tervetullut, sillä vaikka liikunnan kuolleisuutta vähentävä vaikutus on tunnettu pitkään, eri kestoisen ja tyyppisen liikunnan vaikutus on ollut epäselvää. Analyysi julkaistiin International Journal of Epidemiology -lehdessä, ja siinä yhdistettiin 80 tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat lähes 1,4 miljoonan ihmisen terveystiedoista. Heistä 120 000 oli kuollut tutkimusten seurantojen aikana. Kun tutkijat vertasivat vähiten liikkuvia eniten liikkuviin, paljon vapaa-ajallaan liikkuvien kuolleisuus oli 26 % vähäisempää, paljon hyötyliikuntaa harrastavien 36 % vähäisempää ja työssään runsaasti liikuntaa saavien 17 % vähäisempää. Vaikutus myös suureni mitä enemmän ja kovempaa liikkui. Jokainen viikoittainen tunti rasittavaa liikuntaa pienensi kuolleisuutta 9 % ja kohtalaisen rasittava liikunta noin 4 %. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että jo viidentoista minuutin reipas päivittäinen liikunta auttaa sairauksien välttämisessä ja antaa lisävuosia. Hyödyt silti suurenevat, kun liikkuu enemmän. Uutispalvelu Duodecim * (International Journal of Epidemiology 2011;doi:10.1093/ije/dyr112)
Liikunnan terveyshyödyt kasautuvat halki elämän Vähäinenkin liikunta on terveellistä, mutta iän karttuessa suurimman hyödyn saavat ne, jotka ovat olleet fyysisesti aktiivisia koko elämänsä. Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jossa 2 400 miestä ja naista seurattiin syntymästä 53-vuotiaaksi. Seuranta odotetusti paljasti, että parhaimmassa kunnossa olivat ne, jotka olivat harrastaneet liikuntaa tasaisesti koko aikuiselämänsä, mutta vaikutukset vaihtelivat hieman sen mukaan missä vaiheessa he olivat olleet liikunnallisia. Suurin hyöty koitui niille, jotka kertoivat liikkuneensa aktiivisesti 36-vuotiaasta asti. Tutkijat uskovat liikunnallisen elämäntavan hyötyjen ulottuvan myöhemmällekin iälle. Tulokset julkaistiin American Journal of Preventive Medicine -lehdessä. Uutispalvelu Duodecim *
Internet soveltuu erinomaisesti päiväkirurgisen potilaan ohjaukseen TtM Katja Heikkisen väitöskirjatutkimuksessa kehitettiin uusi tiedollista voimavaraistumista tukeva potilasohjausmuoto päiväkirurgisten ortopedisten leikkauspotilaiden ohjaukseen. Internetin välityksellä potilaat voivat yksilöllisesti ja itsenäisesti valmistautua leikkaukseen itselleen sopivana ajankohtana ja haluamassaan ympäristössä. Ohjausmenetelmää tutkittiin päiväkirurgisella leikkausosastolla. Heikkisen väitöstyössä kävi ilmi, että päiväkirurgiset potilaiden tiedon taso ja kokemus tiedon riittävyydestä lisääntyivät enemmän Internet ohjauksen avulla kuin perinteisen sairaanhoitajan kasvokkain välittämän ohjauksen avulla. Internet on vaikuttava ja tehokas ohjausmenetelmä Potilaat käyttivät nettisivustoa ongelmitta ja he arvioivat sen helppokäyttöiseksi. Internet ohjauksen suurin etu oli potilaiden tiedon lisääntyminen. Tutkimuksessa arvioitiin myös eri ohjausmuotojen aiheuttamia kustannuksia. Potilaan näkökulmasta ohjausmuodolla ei ollut vaikutusta hoidosta aiheutuneisiin kustannuksiin. Sen sijaan kustannuksia organisaatiolle voitiin puolittaa. Sairaanhoitajan ohjaukseen käyttämä aika vähentyi puoleen Internet-perustaisen ohjauksen avulla. Ohjausmuodolla ei ollut vaikutusta potilaiden kokemien tunteiden ja oireiden voimakkuuteen eri hoidon vaiheissa. Tutkimukseen osallistuivat potilaat olivat iältään 18-69 -vuotiaita olkapään tai polven tähystysleikkaukseen tulevia potilaita ja heillä oli kotonaan käytössä Internet yhteys ja jonka käytön he hallitsivat. Internet ohjauksen vaikuttavuutta tutkittiin kokeellisella tutkimusasetelmalla ja siinä testattiin paitsi potilaiden tiedon lisääntymistä myös käyttäjien arviota uuden menetelmän hyväksyttävyydestä sekä vaikutuksia niin organisaation kuin potilaan kustannuksiin. Tutkimus suoritettiin Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella. Tulevaisuuden haasteena on uudenlaisen ohjausmuodon onnistunut käyttöönotto mahdollisimman monella päiväkirurgisella leikkausosastolla. Internet -perustainen ohjaus on uusi, vaikuttava ja turvallinen ohjausmuoto, joka mahdollistaa potilaan yksilöllisen ja itsenäisen roolin koko hoidon ajalla. Ohjausmuoto mahdollistaa myös läheisten aktiivisen osallistumisen leikkaukseen valmistautumiseen ja siitä toipumiseen.
Istuminen heikentää lihaksia, vaikka liikkuisi Väitöstutkimus osoittaa, että runsas istuminen heikentää nuorten vatsa- ja selkälihasten voimaa riippumatta harrastetun liikunnan määrästä. Aktiivinen liikunta puolestaan vahvistaa lihaksia. Tutkimuksessa ei kuitenkaan löydetty yhteyttä lihasvoiman ja nuorten selkäoireiden välillä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 874 Pohjois-Suomen 1986 syntymäkohorttiin kuuluvaa nuorta, jotka asuivat tutkimushetkellä 100 kilometrin säteellä Oulusta. Tutkittavien keski-ikä oli 19 vuotta. Nuorten elintavat ja selkäoireet selvitettiin kyselyllä. Selkä- ja vatsalihasten voima sekä tasapaino seistessä mitattiin. Osalle nuorista tehtiin kaksi vuotta myöhemmin alaselän magneettitutkimus, jolla selvitettiin selkälihasten poikkipinta-ala ja rasvan määrä. Alaselkäkivut ovat yleinen vaiva myös nuorilla, ja selkäoireilu nuorena ennustaa usein myös selkäoireita aikuisena. Jotta kroonista kipua aikuisiällä voitaisiin ehkäistä, kivulta suojaavat tekijät pitäisi pystyä tunnistamaan jo nuoruudessa. Tämän tutkimuksen perusteella yksittäisillä lihasvoima- tai magneettitutkimuksilla ei voida arvioida selkäoireilun vakavuutta. Säännöllinen harjoittelu on kuitenkin suositeltavaa ja runsasta istumista tulee välttää vatsa- ja selkälihasvoiman ylläpitämiseksi.
Suurin osa lääkärien ja sairaanhoitajien työvaatteista on varsinaisia bakteeripesiä, todetaan Am J Infect Control -lehdessä julkaistussa israelilaistutkimuksessa. Hebrew`n yliopiston lääketiedekeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että yli 60 prosentissa sairaalavaatteista oli muun muassa MRSA:ta, pseudomonasta, enterobakteereja ja lukuisia muita taudinaiheuttajia. Yleisin oli akinetobakteeri, jota löytyi 37 prosentista sairaalavaatteista. Mukana oli 60 lääkäriä ja 75 sairaanhoitajaa, joiden vaatteista kerättiin näytteitä vatsan kohdalta, hihoista ja taskuista. Vertailun vuoksi tutkittiin myös käyttämättömiä työasuja, joista mikrobeja ei löytynyt. Useimmat tutkimuksessa mukana olleet ilmoittivat vaihtavansa työasunsa päivittäin ja että heidän työhygieniansa on tyydyttävä tai hyvä. Reilu neljännes oli käyttänyt samaa vaatetta kuitenkin vähintään neljä päivää. Löydettyjen mikrobien määrä ei kuitenkaan riippunut koetusta hygieniasta tai vaatteiden vaihdon tiheydestä. – Lyhythihaisten takkien ja muovisten kertakäyttöesiliinojen käyttö tai jopa lääkärintakeista luopuminen voisi vähentää mikrobien leviämistä vaatteiden välityksellä. Tärkeintöä olisi kuitenkin muistaa käsihygienia, tutkijat toteavat.
Tulehduskipulääkkeet riski raskauden aikana Tulehduskipulääkkeiden syöminen raskauden aikana voi altistaa raskauden keskeytymiselle, tuore kanadalaistutkimus osoittaa. Tämän vuoksi kyseisten lääkkeiden käytössä pitää raskauden aikana olla erityisen varovainen tai pidättäytyä niistä kokonaan, tutkijat suosittavat. Asetyylisalisyylihappoa lukuun ottamatta tulehduskipulääkkeiden käyttö liittyi yli kaksinkertaiseen raskauden spontaanin keskeytymisen vaaraan. Suurimmat riskit liittyivät diklofenaakkiin ja naprokseeniin, joihin liittyi kolminkertainen riski, mutta myös selekoksibit, ibuprofeeni ja rofekoksibi ja lääkkeiden yhteiskäyttö lisäsivät riskiä. Tulokset ovat tärkeitä, sillä tulehduskipulääkkeet ovat yksi yleisimmistä lääkkeistä, joita käytetään myös raskauden aikana. Tulehduskipulääkitykset saattavat suurentaa myös lasten epämuodostumien riskiä, aiemmista tutkimuksista tiedetään. Tutkimus julkaistiin Kanadan lääkäriliiton CMAJ-lehdessä. Siihen poimittiin Quebecin raskausrekisteristä 4 700 spontaanin raskaudenkeskeytymisen kohdannutta naista, joista reseptitietojen perusteella vajaat kahdeksan prosenttia oli käyttänyt tulehduskipulääkkeitä raskauden aikana. Jokaista heitä kohden valittiin kymmenen verrokkia, joista lääkkeitä oli määrätty vajaalle kolmelle prosentille. Uutispalvelu Duodecim * (CMAJ 2011;DOI:10.1503/cmaj.110454)
Copyright Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa. Kielto koskee materiaalin käyttöä frame-tekniikalla, linkittämällä suoraan tähän tiedostoon sekä kaikkeen muuhun toimintaan mm. cache- ja proxy-tekniikalla. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen muillakin tavoilla kielletään. Tämä koskee myös tulostusta ja tallennusta muuhun kuin yksityiseen käyttöön. |
Suomen Nivelyhdistys ry - PL 1328, 00101 Helsinki - (09) 27 123 12 - toimisto@niveltieto.net |
